Kari Huhtala: Hyvä hallinto osuuskunnissa
Osuuskunta luetaan jäsenpohjaiseksi organisaatioksi, jolla tarkoitetaan jäsenten omistamia ja hallinnoimia yrityksiä tai muita organisaatioita. Jäsenpohjaisen organisaation erityispiirteet liittyvät seuraaviin asioihin:
1. Tehtävä ja tarkoitus
2. Päätösvalta
3. Hallinnointitapa
Seuraavassa Taulukossa 1 jäsenpohjaisia organisaatioita verrataan keskenään sekä suhteessa osakeyhtiöön ja kuntaorganisaatioon:
Osuuskunnan ja keskinäisen vakuutusyhtiön erottaa yhdistyksestä se, että ne ovat taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä, kun taas yhdistys on aatteellinen, yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon organisaatio. Kaikissa on kuitenkin keskeistä yhteisöllisyys ja se, että ne tuottavat etuja ja palveluja jäsenilleen. Päätökset tehdään demokraattisesti ja hallinnon rakenteet ovat samantyyppiset. On kuitenkin huomattava, että kutakin organisaatiomuotoa säätelee omat erityislakinsa. Osuuskuntalaki, vakuutusyhtiölaki ja yhdistyslaki poikkeavat toisistaan monilta osin.
Osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt ovat osakeyhtiön tapaan taloudellista toimintaa harjoittavia yrityksiä. Osuuskunnan jäsenillä on vain osuuskuntaan sijoitettuun pääomaan rajautuva vastuu osuuskunnan velvoitteista, samoin kuin osakkaille osakeyhtiön velvoitteista. Osakeyhtiön tarkoitus ja päätösvalta kuitenkin poikkeavat jäsenpohjaisista organisaatioista, kuten huomaamme taulukosta 1.
Kuntaorganisaatio muistuttaa mielenkiintoisella tavalla yhdistyksiä: Sen tarkoitus on kokonaisvaltainen, hieman samaan tapaan kuin yhdistyksen aatteellinen tehtävä voi olla hyvin laaja. Myös kunnan demokraattinen päätöksentekotapa ja hallinto muistuttavat jäsenpohjaisia organisaatioita. Jäsenpohjaisissa organisaatioissa sekavuutta voivat aiheuttaa nimet ja käytetyt nimitykset. Monet keskinäiset vakuutusyhtiöt olivat aikaisemmin vakuutusyhdistyksiä, vaikka kyse oli yrityksestä.
Yllä olevan vertailun tärkein viesti on, että kullakin organisaatiolla on omat erityispiirteensä, jotka jäsenpohjaisen organisaation johdon ja muiden osapuolten on ymmärrettävä. Se, mikä esimerkiksi toimii kunnissa, ei välttämättä toimi yhdistyksissä tai varsinkaan osuuskunnissa.
Tapausesimerkki: Osuuskunta Pohjanmaan Liha
Toiminnan tarkoitus: Edistää jäsentensä maataloutta harjoittamalla teuraskarjan hankintaa, eläinvälitystä, teurastamotoimintaa ja lihanjalostusta itse ja/tai tytär- tai osakkuusyrityksen tai sopimuskumppanien välityksellä sekä muutoin tukea ja kehittää jäsentensä lihantuotantoa.
Päätösvalta: Ylin päättävä elin on edustajisto, jossa jäsenten päätösvaltaa käyttää vähintään kaksikymmentäyksi (21) ja enintään kolmekymmentäyksi (31) edustajaa, jotka valitaan jäsenistöstä äänestysalueittain.
Hallinnointi: Hallintoneuvosto (9-18 jäsentä, joista vähintään 5/6 osuuskunnan jäseniä) ja hallitus (toimitusjohtaja + 4 muuta jäsentä, joista vähintään 3 osuuskunnan jäseniä)
Esimerkistä huomaamme, että kyseinen osuuskunta on vahvasti jäsentensä omistama ja hallinnoima yritys, jossa luottamushenkilöitä on yli kolmekymmentä. Muita kuin jäseniä voidaan vain rajallisesti valita hallintoneuvostoon ja hallitukseen, edustajistoon ei lainkaan.
Yhteenveto
- Jäsenpohjaiset organisaatiot ovat jäsentensä omistamia ja hallinnoimia.
- Jäsenpohjaisten organisaatioiden tehtävä ja tarkoitus, päätösvalta ja hallinnointi eroavat muista organisaatioista.
- Osuuskunta on samaan aikaan yritys ja jäsenyhteisö, sen tarkoitus on kannattavan toiminnan kautta tuottaa jäsenhyötyjä.
- Yhdistys eroaa osuuskunnasta yleishyödyllisen aatteellisen tavoitteensa takia ja ensisijainen tarkoitus ei ole taloudellinen toiminta.
