Kari Huhtala: Hyvä hallinto osuuskunnissa
Hyvä hallinto on noussut keskustelun aiheeksi monesta näkökulmasta. Yritysmaailmassa hyvään hallintoon alettiin kiinnittää erityistä huomiota 1990-luvulla, kun viestejä kantautui yritysjohdon väärinkäytöksistä. Silloin havahduttiin, että yritysjohtoa tulee valvoa ja valvonnalle tulee luoda pelisääntöjä. Tämä valvontanäkökulma on edelleen näkyvissä esimerkiksi pörssiyritysten hyvän hallinnon koodistoissa. Osuustoimintayrityksissä haasteena olivat tuohon aikaan enemmänkin puutteellinen suorituskyky. Osuuskuntaa ei aina ajateltu kilpailluilla markkinoilla toimivana yrityksenä, vaan jonkinlaisena aatteellisen ja taloudellisen toiminnan välimuotona. Se saatettiin sekoittaa yhdistystoimintaan ja jossain määrin siihen kytkeytyi myös puolue- tai järjestöpoliittisia intohimoja.
Viime aikoina, erityisesti 2010-luvulla on osuuskunnan hyvään hallintoon (cooperative governance) kiinnitetty kasvavaa huomiota. Joissain maissa osuuskunnille on luotu erillisiä hyvän hallinnon ohjeistuksia ja koodeja, joissa kuitenkin lähtökohtana on toistaa tai soveltaa yleisiä yritysten hyvän hallinnon käytäntöjä. Ongelma näissä on se, että ne eivät kaikilta osin sovellu osuuskuntien tarpeisiin. Tästä esimerkkinä on keskustelu osuuskuntien omistajuudesta, jossa jäsenten moniroolisuus eroaa osakeyhtiöiden osakkaan roolista.
Tämä opas lähestyy hyvää hallintoa toiminnallisesta ja kehittämisen näkökulmasta, jossa painottuvat hallinnon roolit, vuorovaikutus ja päätöksenteon prosessit. Oppaassa käydään läpi tarpeellisilta osin lainsäädännön perusteet liittyen esimerkiksi hallinnon rakenteisiin, tehtäviin ja valtuuksiin.
Oppaan painopiste on siinä, miten osuuskunta voi luoda ja ylläpitää sellaisen hallintomallin, joka varmistaa sen pitkän aikavälin suorituskyvyn, mutta samalla toteuttaa perustehtäväänsä jäsenistön hyväksi.
Yllä oleva kuva 1 havainnollistaa osuuskunnan hyvän hallinnon osatekijöitä. Osuuskunnat ovat jäsenten perustamia, omistamia ja hallinnoimia. Osuuskunnat ovat jäsenistöä varten ja jäsenillä on perusteltu oikeus odottaa osuuskunnaltaan jäsenetuja ja muita hyötyjä.
Jäsenet hallinnoivat osuuskuntaa demokraattisen periaatteen mukaisesti, yleensä ääni per jäsen. Erotuksena osakeyhtiöihin, osuuskuntia ei perusteta sijoittajia ajatellen eikä perustehtävä ole tuottaa maksimaalista voittoa. Osuuskuntien arvot ja periaatteet tukevat sitä, että osuuskunnilla on hyvät mahdollisuudet toimia vastuullisesti ja edistää kestävää taloutta.
Osuuskunnan on oltava suorituskykyinen selviytyäkseen tehtävistään. Keskeinen suorituskyvyn mittari on talous. Vaikka osuuskunnan tehtävä ei ole maksimoida voittoa, on sen toiminnan oltava kannattavaa. Tärkeä suorituskyvyn lähde ovat osuuskunnan toimiva johto ja muu henkilöstö.
Jäsenten odotusten ja osuuskunnan elinvoiman välillä toimii hallinto. Osuuskuntien hallintorakenteelle on tavallista, että hallituksen lisäksi on muita hallintoelimiä, kuten hallintoneuvosto tai edustajisto.
Hallintoon valittavien henkilöiden kyvykkyys ja yhteistyökyky vaikuttavat oleellisesti hallinnon onnistumiseen. Hyvien henkilövalintojen lisäksi hallinnon prosessien, kuten päätöksenteon, valintamenettelyjen ja sisäisen viestinnän tulee toimia. Tärkeä voimavara osuuskunnissa on itse jäsenistö ja sen sitoutuminen. Sitoutuneet jäsenet osallistuvat aktiivisesti kokouksiin, valiokuntiin ja hallinnon työskentelyyn. Osuuskunnissa on usein vahva hallintokulttuuri, joka voi edistää tai toisaalta jarruttaa osuuskunnan kehittymistä.
Tämän oppaan tarkoitus on hyödyttää sinua:
-
- Jos olet osuuskunnan jonkin hallintoelimen jäsen. Opas auttaa ymmärtämään roolisi ja tehtäväsi sekä antaa kokonaiskuvan osuuskunnan hallinnolle tärkeistä tekijöistä.
- Jos lisäksi kuulut puheenjohtajistoon. Opas auttaa kehittämään ja johtamaan hallinnon toimintaa.
- Jos olet osuuskunnan jäsen. Opas auttaa ymmärtämään osuuskunnan erityislaadun sekä rohkaisee osallistumaan osuuskunnan toimintaan ja käyttämään aktiivisesti sen palveluita.
- Jos kuulut osuuskunnan toimivaan johtoon. Opas auttaa tunnistamaan aiempaa tarkemmin osuuskuntasi erityispiirteet sekä auttaa johtamaan osuuskuntaa siten, että sekä jäsenhyödyt että suorituskyky toteutuvat.
- Jos olet osuuskunnan työntekijä. Opit paremmin tuntemaan osuuskuntasi luonteen ja ymmärtämään, miksi sen tavoitteet ja toiminta eroavat muista organisaatioista.
- Jos olet asiantuntija, kehittäjä, viestijä, kouluttaja tai muussa vastaavassa roolissa. Saat tästä oppaasta konkreettista tietoa ja oivalluksia, jotka hyödyttävät työtäsi.
Oppaan rakenne on seuraava:
- Jäsenpohjaiset organisaatiot ja niiden erityispiirteet
- Hallinnon rakenteet
- Hallintohenkilöiden kyvykkyys
- Hallintoprosessien toimivuus
- Jäsenistön sitoutuminen ja osallistuminen
- Suositukset hyvän hallinnon käytännöiksi osuuskunnissa