Huhtikuussa aloittavalla Helsingin Seudun Osuuspankilla jo 100 000 tulevaa omistaja-asiakasta

OP Helsingin (Helsingin Seudun Osuuspankki) omistaja-asiakkaaksi on voinut liittyä 25.1.2016 lähtien yhden euron hintaan. Normaalisti jäsenyys maksaa sata euroa. Nyt jo 100 000 pääkaupunkiseutulaista on liittynyt OP Helsingin tuleviksi omistaja-asiakkaiksi. 

”Tavoitteemme on saada OP Helsingille vähintään 150 000 uutta omistaja-asiakasta vuoden 2016 aikana”, kertoo OP Helsingin toimitusjohtaja Jouko Pölönen.

OP Helsinki on osallistanut syksyn ja talven aikana asiakkaitaan ideoimaan uuden ajan urbaania osuustoiminnallista pankkia.

”Asiakkaat ovat ottaneet mahdollisuuden kehittää omaa pankkiaan vastaan suurella innolla. Saamamme palautteen perusteella OP Helsingistä halutaan rakentaa asiakkaita joustavasti ja modernisti palveleva, ihmisläheinen pankki”, Pölönen sanoo.

OP Helsinki haluaa olla pääkaupunkiseudun suurin pankki vuoteen 2025 mennessä. OPn markkinaosuus pääkaupunkiseudun pankki- ja vahinkovakuutusasiakkaissa on tällä hetkellä noin 28 prosenttia.

”Kotimaisuus, vastuullisuus ja yhteisöllisyys ovat arvoja, joita asiakkaat tuntuvat tänä päivänä arvostavan pankin valinnassaan”, kertoo Pölönen.

OP Helsingin omistaja-asiakkaaksi voi liittyä 1 eurolla 31.3.2016 asti. Liittyminen edellyttää OP-bonusasiakkuutta.

Helsingin OP Pankki Oy muuttuu Osuuspankiksi 1.4.2016. Pankin nimeksi tulee Helsingin Seudun Osuuspankki eli OP Helsinki. OP Helsinki kuuluu tällä hetkellä tytäryhtiönä OP Ryhmän keskusyhteisökonserniin. OP Helsinki keskittyy palvelemaan henkilöasiakkaita ja OP Yrityspankki keskittyy palvelemaan yritysasiakkaita

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon muutosneuvottelut päättyneet

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo tiedotti 21.8.2024 aloittavansa neuvottelut järjestön henkilöstön muutostarpeesta tuotannollisista ja taloudellista syistä. Hallitus on kokouksessaan 3.9.2024 päättänyt, että kolme henkilöä irtisanotaan.

Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?

Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?

Tilaa uutiskirje