Osuustoimintayritysten yhteiskuntavastuu

Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Timo Komulainen valtuuskunnan kokouksen avauksessa Helsingissä 25.2.2016:

Osuustoimintayrityksillä on laaja yhteiskuntavastuu. Palveluverkostot ulottuvat yli koko maan ja tavoittavat kaikki yhteiskuntaryhmät. Pitää aina nähdä osuustoimintayritysten yhteiskunnalliset perustehtävät, joilla palvellaan ylisukupolvisesti suomalaisia.

Pyydän maan poliittisia päättäjiä ja viranomaisia olemaan aina huolellisia ja perehtymään eri yritysmalleihin, niiden perustehtäviin ja toimintastrategioihin. Suomessa on paljon yrityksiä, joiden tehtävänä on maksimoida voiton sijasta asiakasetua.

Nykyisessä liberalistisessa ilmapiirissä tämä saatetaan nyt tulkita niin, että osuustoimintayrityksillä on yhteiskuntavastuuta hoitaessaan jollain tapaa haitallisen vahva asema markkinoilla ja että ne pitää laittaa suorastaan tarkkailuun ja tutkintaan.

Osuuskuntien syntyessä 1900-luvun alussa osuuskunnat olivat vastaus palveluiden saatavuuteen, laatuun ja hintaan. Monin paikoin ylipäänsä palveluja ei ollut edes saatavissa. Esimerkiksi pienviljelijöiden luotto-olot olivat järjestämättä. Ihan varmasti osuuskunnilla oli melko tavalla vahva markkina-asema.

Sotien jälkeisinä sääntelyn vuosikymmeninä kaikkien yritysten palveluverkostot ulottuivat yli maan. Nyt olemme jälleen sääntelytalouden purkauduttua tilanteessa, jossa yritykset hakevat niille omimman toimintastrategian ja asiakasryhmät. Niinpä monet osuustoimintayritysten kanssa kilpailevat yritykset ovat vetäytymässä osasta maata ja valikoivat palveltavat asiakasryhmät. Juuri osuustoimintayritysten tehtäväksi jää keräily- ja jakeluverkostojen ylläpitäminen maan eri osissa.

Kyllä siinä asema markkinoilla voi kasvaa jo siksikin, että muita palveluntarjoajia ei enää alueella ole. Muut vetäytyvät paremman pääomantuoton perässä rintamaille. Vaan se ei ole osuustoimintayritysten päätös eikä vika. Tilanne vain korostaa osuustoimintayritysten yhteiskuntavastuuta.

Osuustoimintayrityksillä on usein myös ns. luonnollinen monopoli mm. vesihuollossa, sähkö- ja tietoliikenneverkoissa. Jos on ns. luonnollinen monopoli, sen pitääkin olla asiakasomistajien kontrollissa. Muuten tapahtuu asiakkaiden hyväksikäyttöä. Osuuskunnissa näin ei käy, koska koko liiketoiminta ja omaisuusmassa ovat ja pysyvät jäsenten omana.

Nyt näyttää siltä, että myös valtio yritystensä kautta on epävakaa omistaja: jopa sähköverkkoja on myyty sijoittajille. Mikään virasto ei pysty valvomaan, että hyväksikäyttöä ei tapahdu. Yrityksissä on kyllä käytössä sellaiset laskukaavat, että mikään laskutus ei ole kohtuutonta. Vain osuuskuntaomistus näyttää nyt olevan ainoa turva. Sähköosuuskuntien asiakasomistajana on nyt hyvä olla.

Jaa artikkeli

Lue myös

Suur-Savon Osuuspankki lahjoittaa LUT-yliopistolle 50 000 euroa

Osuuspankki arvostaa LUTin aktiivista toimintaa Etelä-Savossa sekä pitkään jatkunutta yhteistyötä. Lahjoituksellaan osuuspankki haluaa toimia luonnon ja ympäristön sekä nuorten työllistymisen ja koulutuksen hyväksi. Paikalliset vastuullisuusteot ovat pankin omistaja-asiakkaiden vahva toive.