”Matalien palkankorotusten vastapainoksi voisi ajatella verotuksen keventämistä. Jos tulee korkeat palkankorotukset, jotka vievät yritysten kilpailukykyä, sitten pitää suunnata veron kevennykset yrityksille”, sanoo Pellervon Taloustutkimuksen toimitusjohtaja Pasi Holm Osuustoiminta-lehdessä.
Niukat palkankorotukset ja valtion tiukka budjettikuri ovat PTT:n Holmin tärkeimmät talouslääkkeet tuleville vuosille. Näillä eväillä pääsy takaisin parhaaseen luottoluokitukseen voisi onnistua vuoteen 2020 mennessä.
Suomen talouden suurimmaksi ongelmaksi Pasi Holm näkee vientisektorin heikkouden. Tästä johtuvat niin työpaikkojen määrän vähentyminen kuin vaihtotaseen alijäämä.
”Paperiteollisuudesta näkee, että kriisin iskiessä kilpailukyky ratkaisee. Irtisanomiset kohdistuvat sinne, missä kilpailukyky on heikoin. Lisäksi muilla sektoreilla saadaan aikaan korvaavaa tuotantoa ja vientiä, jos kilpailukyky on hyvä.”
Kuitenkin suurin syy, miksi Ruotsissa on mennyt hyvin ja Suomessa heikommin, on Pasi Holmin mielestä reaalisilla yksikkötyökustannuksilla mitattava yritysten kilpailukyky. Vuonna 2011 Ruotsin kilpailukyky oli 10 prosenttia Suomea parempi. Tilanne on viime vuosien työmarkkinaratkaisujen vuoksi tasoittunut; tällä hetkellä Ruotsin kilpailukykyetu on 5-6 prosenttiyksikköä.
”Palkat ovat Suomessa kaksi vuotta peräkkäin nousseet noin yhden prosentin vuosivauhtia, kun Ruotsissa palkat ovat liukumineen nousseet noin 2,5 prosenttia.”
Kaivosteollisuus ja metsäteollisuus tuottavat ympärilleen työpaikkoja, mutta vetureita tarvitaan enemmän.
”Maahan tarvitaan erikokoisia vetureita vaikka kuinka paljon. Uskon biotalouteen, energiateollisuuteen ja metsäteollisuuteen. Luonnonvaroista kaivannaisteollisuus sekä arktisen alueen mahdollisuuksien hyödyntäminen tuovat myös uusia mahdollisuuksia.”
