Osuustoiminta huomioon kunta- ja maakuntauudistuksessa – Pellervon vuosikokous teki valintoja valtuuskuntaan

”Kannustamme ottamaan osuustoiminnan huomioon, kun rakennamme uusimuotoisia elinvoimaisia kuntia maakunta- ja kuntauudistuksen vanavedessä”, totesi Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja, kauppaneuvos Seppo Rytivaara Helsingissä 6. huhtikuuta.

Pellervon Päivässä 2017 puhunut Rytivaara kertoi, että osuustoiminnan kuntavaaliohjelman tarkoitus on positiivisen kehityksen hengen rakentaminen ja eri keinojen esiin tuominen. ”Emme halua keneltäkään pois vaan tuoda vaihtoehtoja.”

Rytivaara sanoi, että kuntavaaliohjelman perusajatus on, että osuustoiminta laajentaa yrittäjyyden pohjaa ja lisää elinkeinojen voimaa. Se pitää lähipalvelut kansalaisten omassa ohjauksessa, koska osuustoiminta perustuu jäsendemokratiaan.

Ohjelmassa tuodaan esiin uuden yrittäjyyden malleja, mutta myös se, että finanssialan, kaupan, elintarvikealan, metsätalouden ja vaikkapa sähkö- ja tietoliikennealan osuustoimintayritykset pitävät merkittävää palveluvarustusta yllä eri puolilla maata. ”Näillä aloilla pienuus ei vain ole aina kaunista, vaan yleensä pitää olla kokoa ja näköä, jotta on sekä toiminta- että kilpailukykyä”. Rytivaara muistutti, että osuustoiminnalla on myös paljon uutta ja kehitettävää 2020-luvulle.

Rytivaara sanoi, että Suomi ja osuustoiminta ovat kehittyneet rinnakkain. Osuustoiminta on ollut merkittävässä roolissa Suomen rakentumisessa. Kaikista kehityspulmista ja ajoittaisesta synkistelystäkin huolimatta on Rytivaaran mukaan hyvä huomata, että niin Suomi kuin osuustoimintakin ovat vahvoilla juuri nyt. Osuustoiminta on maan suurimpana joukkoliikkeenä tukenut itsenäisen Suomen syntyä, mutta vastaavasti myös vahva kansakunta ja itsenäisyys ovat kannustaneet osuustoimintaa.

Rakentaessaan ihmisten osallisuutta osuustoimintaa pidetään moderneimpana yritysmallina ja maailman megatrendinä. Näistä näkökulmista rakennamme osuustoimintaa, isänmaata ja maailmankylää, päätti Rytivaara.

Pellervon Päivän 2017 yhteydessä pidetyssä järjestön vuosikokouksessa valittiin järjestön 27-jäseniseen valtuuskuntaan seuraavat jäsenet:

Elintarvikealaa edustavat maanviljelijä Raimo Kielenniva Kärsämäeltä, maitotilayrittäjä Jarno Kämäräinen Kiuruvedeltä, maanviljelijä Jari Mäkilä Oripäästä, maanviljelijä Risto Sairanen Luumäeltä ja maatalousyrittäjä Jyrki Soukainen Raumalta.

Finanssialaa edustavat maaseutupäällikkö Reijo Hämäläinen Kurikasta, maatalousyrittäjä Tiina Varho-Lankinen Oripäästä ja johtaja Timo Hulkko Vantaalta, metsäalaa edustava maatalousyrittäjä Timo Saukkonen Rautjärveltä, yleistä osuustoimintaa edustava maanviljelijä Juha Marttila Simosta, yhteiskuntapalvelut-sektoria edustavat vesihuollon kouluttaja Vesa Arvonen Ylöjärveltä ja toimitusjohtaja Jouni Parkkonen Laitilasta sekä kaupanalaa edustava teologian tohtori Matti Pikkarainen Oulusta.

Nyt valituista valtuuskunnan jäsenistä Timo Hulkon toimikausi päättyy vuoden 2018 vuosikokoukseen ja muiden valittujen jäsenten toimikausi vuoden 2020 vuosikokoukseen.

Rytivaaran puhe kokonaisuudessaan.

Lisätietoja Pellervosta valtuuskunnan puheenjohtaja Seppo Rytivaaralta, puh. 044 710 6201, seppo.rytivaara@gmail.com ja toimitusjohtaja Sami Karhulta, puh. 0400 545 989, sami.karhu@pellervo.fi.

Osuustoiminnan kuntavaaliohjelma:

https://pellervo.fi/osuustoiminnan-kuntavaaliohjelma/

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon kannanotto osuuskuntaidentiteetistä

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on joulukuussa 2021 aloittanut arviointiprosessin, jonka tarkoituksena on selvittää, kuinka hyvin globaali osuuskuntaidentiteetti on määritelty. Pellervon hallitus on nyt koostanut suomalaisen osuustoiminnan yhteisen kannanoton osuuskuntaidentiteetistä ja lähettänyt sen ICA:lle.

Pellervo hakee korkeakouluharjoittelijaa

Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo etsii korkeakouluharjoittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen sopimuksen mukaan alkaen maalis-toukokuussa 2024. Harjoittelun kokoaikainen kesto on 2-3 kuukautta, mutta työtunnit voi jakaa haluamallaan tavalla 20-37,5 viikkotunniksi. Harjoittelijan tehtävänä on selvittää lukioissa, ammattioppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa toimivien oppilaitos- ja opiskelijaosuuskuntien nykytilaa ja kehittämistarpeita.