Andelsförbundet palkitsi osuustoimintavaikuttajia

Finlands Svenska Andelsförbundin hallitus myönsi kokouksessaan 4.11. järjestön kultaisen ansiomerkin neljälle vaikuttajalle. He ovat Hannu Krook, joka siirtyi vuosi sitten SOK:n pääjohtajaksi uusmaalaisen osuuskauppa Varuboden-Oslan toimitusjohtajan tehtävistä, ruotsinkielisen maataloustuottajajärjestö SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund, hallituksen puheenjohtaja, Vaasan osuuspankin pitkäaikainen hallituksen jäsen, dekaani Pirjo Laaksonen ja osuuskunta Maitosuomen hankintapäällikkö, aiemmin osuuskunta Milkan toimitusjohtaja Ann-Charlott Kjerp.

Myöntämisen perusteluina todetaan, että palkittavat henkilöt ovat merkittävällä tavalla edistäneet osuustoimintaa ja toimineet vaikuttajina osuustoimintaliikkeessä ruotsinkielisessä Suomessa.
Osuustoiminnallisen yrityksen olemassaolon tarkoitus on tuottaa omistajilleen heidän tarvitsemaansa palvelua. Menestyksen edellytyksenä on tehokas liiketoiminta, jonka omistajaohjausta toteutetaan demokratian periaattein.

Suomalaisista aikuisista yli 90 % on jäsenenä ainakin yhdessä osuustoiminnallisessa yrityksessä. Osuustoiminnan etuna on muun muassa se, että näiden yritysten verotulot jäävät aina niiden toimintaympäristöön. Näin esimerkiksi osuuskaupat, -pankit ja keskinäiset vakuutusyhtiöt sekä tuottajien osuuskunnat ovat alueiden elinvoiman kannalta tärkeitä tekijöitä myös vähäväkisemmillä seuduilla.
Ansiomerkkien ajankohta liittyy 6.11. vietettävään ruotsalaisuuden päivään. Finlands Svenska Andelsförbund on osuustoiminnan keskusjärjestö Pellervon tytärjärjestö.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kymmenen suomalaisyritystä maailman 300 suurimman joukossa

Kansainvälinen osuustoimintaliitto on jälleen julkistanut World Cooperative Monitorin, nyt 10. kertaa. Laaja selvitys kokoaa globaalisti yhteen osuustoiminnan talousluvut vuodelta 2019 sekä toimialoittain että yleisellä tasolla. Listoille yltäneiden suomalaisten yritysten joukko ei ole muuttunut edellisestä vertailusta. 

Osuuskunta Maitomaa selvitti maidontuotantonsa hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan ensimmäisenä meijerinä Suomessa

Kaikki reilu sata suonenjokelaismeijerin tilaa kattanut laskenta osoitti kivennäismaiden ilmastohyödyt turvepeltoihin verrattuna. Maitomaa laski alkutuotantonsa hiilijalanjäljen viime kesänä. Nyt alkutuotannon lukuun lisättiin turvepeltojen ja maankäytön muutosten vaikutukset, ja selvitystä laajennettiin kattamaan raakamaidon logistiikan sekä meijerituotannon päästöluvut.