Osuuskunta Maitomaa selvitti maidontuotantonsa hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan ensimmäisenä meijerinä Suomessa

Osuuskunta Maitomaa on selvittänyt maidontuotantonsa hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan rehupellolta maitotölkkiin saakka ensimmäisenä meijerinä Suomessa. Kaikki reilu sata suonenjokelaismeijerin tilaa kattanut laskenta osoitti kivennäismaiden ilmastohyödyt turvepeltoihin verrattuna.

Maitomaa laski alkutuotantonsa hiilijalanjäljen viime kesänä. Nyt alkutuotannon lukuun lisättiin turvepeltojen ja maankäytön muutosten vaikutukset, ja selvitystä laajennettiin kattamaan raakamaidon logistiikan sekä meijerituotannon päästöluvut.

Tuloksen Maitomaa näkee kilpailuetunaan, sillä savolaismeijerin maitotilat sijaitsevat alueilla, joilla turvepeltoja on huomattavasti vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Turvepellot muodostavat merkittävän osan Suomen maatalouden päästöistä, vaikka niiden osuus kokonaisviljelyalasta on vain noin kymmenen prosenttia1.

– Olemme ensimmäinen meijeri, joka julkistaa maidontuotantonsa hiilijalanjäljen kokonaisuudessaan maitotölkkiin saakka. Turvepeltojen vaikutusten huomioiminen tekee hyvästä alkutuotannon luvustamme suhteessa vielä paremman. Maitomaan tiloilla turvepeltojen osuus on noin 2,5 prosenttia, Maitomaan toimitusjohtaja Markku Iivonen selvittää.

Pohjana Euroopan yhteinen laskentamenetelmä

Riippumattoman Envitecpolis Oy:n toteuttaman selvityksen mukaan Maitomaan rasvattoman maidon hiilijalanjälki on 0,90, kevytmaidon 1,02 ja täysmaidon 1,19 kg CO2e maitolitraa kohden. Luvut perustuvat Euroopan komission ympäristöjalanjälkiohjeistuksen (Product Environmental Footprint) suosittamaan laskentatapaan. Siinä eri maitotyyppien hiilijalanjäljet lasketaan vertailukelpoisten kuiva-ainemäärien pohjalta, huomioiden tuotantovaiheen materiaalisiirrot muiden tuotteiden kuten voin ja kerman valmistukseen.

– Lukuja voi olla hankala suhteuttaa, mutta vertailukohtana voi käyttää esimerkiksi rasvattoman maidon hiilijalanjälkeä. Jos Maitomaan maitotiloilla viljeltäisiin yhtä paljon turvepeltoja kuin Suomessa keskimäärin, rasvattoman maitolitran hiilijalanjälki nousisi 1,2 hiilidioksidiekvivalenttikilogrammaan. Se on kolmanneksen enemmän kuin Maitomaan rasvattoman maitolitran todelliset päästöt, Envitecpolis Oy:n johtava asiantuntija Senja Arffman vertaa.

Tietoa päästökeskustelun tueksi

Koko maidontuotannon kasvihuonekaasupäästöjen selvitys on merkityksellistä sekä Iivosen että Arffmanin mukaan erityisesti siksi, että ala kaipaa keskustelua ja läpinäkyvyyttä.

– On erittäin hienoa, että kotimaisesta ruoantuotannosta saadaan kattavaa laskettua tietoa, jotta avoin keskustelu ilmastovaikutuksista helpottuu. Maitomaan hiililaskennan tulokset tarjoavat sekä keskustelulle että päästöjen pienentämiselle hyvät lähtökohdat, Arffman toteaa.

Myös rautavaaralainen maitotilallinen Olli Toivanen kiittelee selvityksen tarjoamaa tietoa tilan toiminnasta hyödylliseksi.

– Aiempaa tietoa hiilijalanjäljestä ei ollut, joten laskenta toi paljon uutta näkökulmaa siihen, mistä oman tilan hiilijalanjälki muodostuu. Samalla kasvoi ymmärrys siitä, mitä jäljen pienentämiseksi voi tehdä. Panostamalla peltoviljelyn tehokkuuteen ja lypsymääriin esimerkiksi ruokinnan avulla päästöihin on mahdollista vaikuttaa merkittävästikin, Toivanen kuvaa.

Vastuullisuus vaatii jatkuvaa työtä

Maitomaa näkee hiilijalanjälkensä selvityksen jatkumona vastuullisen maitoketjun rakentamiselle. Meijerille on myönnetty kansainvälinen Welfare Quality® -sertifikaatti osoituksena lehmien hyvinvoinnin säännöllisestä valvomisesta. Yritys on myös mukana maakunnan yhteisessä Hiilineutraali Pohjois-Savo -ilmastotyössä.

Maitojensa hiilijalanjäljen meijeri suunnittelee tuovansa tulevaisuudessa näkyville myös tölkkeihin ja toivoo sen kannustavan muita meijereitä avoimuuteen. Maitomaan osalta työ kasvihuonekaasupäästöjen pienentämiseksi jatkuu.

– Haluamme tuntea ilmastovastuumme ja tarjota kuluttajille mahdollisuuden vertailla ostamiensa tuotteiden päästövaikutuksia. Hiilijalanjälkilaskentamme tulokset ovat lupaavia, mutta työtä ilmastoystävällisemmän maitoketjun puolesta tehdään jatkuvan parantamisen hengessä. Tavoitteenamme on pitää maidontuotantomme kokonaishiilijalanjälki Suomen pienimpänä, Iivonen kertoo.

1Luonnonvarakeskus, Helsinki 2021: Maankäyttösektorin ilmastotoimenpiteet: Arvio päästövähennysmahdollisuuksista. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 7/2021: 14. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-275-9. Viitattu 21.10.2021.

Jaa artikkeli

Lue myös

Kymmenen suomalaisyritystä maailman 300 suurimman joukossa

Kansainvälinen osuustoimintaliitto on jälleen julkistanut World Cooperative Monitorin, nyt 10. kertaa. Laaja selvitys kokoaa globaalisti yhteen osuustoiminnan talousluvut vuodelta 2019 sekä toimialoittain että yleisellä tasolla. Listoille yltäneiden suomalaisten yritysten joukko ei ole muuttunut edellisestä vertailusta. 

Tietosuoja-asetusten hallintakeskus

Sivuston evästeet

Evästeet ovat pieniä tekstitiedostoja, joita verkkosivustot tallentavat tietokoneellesi tai mobiililaitteellesi, kun käyt sivustolla. Evästeet tallentavat erilaisia tietoja laitteestasi; esimerkiksi selaimen kielen, laitteen sijainnin ja tekniset ominaisuudet.

Evästeitä ei käytetä henkilöllisyyden tunnistamiseen, evästeitä käytetään ainoastaan edellä kuvattuun tarkoitukseen.

PHPSESSID, wordpress_test_cookie, tk_tc, tk_ai, gdpr[consent_types], gdpr[allowed_cookies]

Google Analytics -evästeet

Käytämme Google Analytics -ohjelmaa kerätäksemme tietoja siitä, miten sivustoa käytetään ja miten voimme parhaiten tarjota käyttäjille heidän tarvitsemiaan tietoja.

_ga, _gid
_ga, _gid