EU komissio antaa yhteisötaloudelle ja osuuskunnille uutta sysäystä kunnianhimoisella toimintasuunnitelmalla

Euroopan komissio julkisti torstaina 9. joulukuuta kauan odotetun yhteisötalouden toimintasuunnitelmansa (Action Plan on Social Economy). Osuustoiminta on osa yhteisötaloutta.

Suunnitelman tavoitteena on luoda Eurooppaan suotuisa ekosysteemi yhteisötalouden ja sen toimijoiden menestymiselle. Siinä ehdotetaan keskeisiä toimenpiteitä rahoituksen saamiseen, näkyvyyteen ja sääntelykehykseen, ja se on organisoitu kolmen pääalueen ympärille: oikean liiketoimintaympäristön luominen, mahdollisuuksien avaaminen yrityksille sekä tietoisuuden ja tunnustuksen lisääminen yhteisötaloudesta.

Eurooppalaisen osuustoiminnan edunvalvontajärjestö Cooperatives Europe uskoo, että EU tarvitsee laajasti jaettua ymmärrystä yhteisötalouden yrityksistä, myös osuuskunnista, voidakseen suunnitella toimenpiteitä, jotka ovat selkeästi sovellettavissa niihin.  

”Korostamme kaikentyyppisten osuuskuntien huomioimisen tärkeyttä, jotta kaikilla markkinoilla toimivilla yrityksillä olisivat todelliset tasapuoliset toimintaedellytykset suurista kansainvälisistä toimijoista lähitalouden paikallisiin pk-yrityksiin.”

”Toimintasuunnitelma sisältää useita toimenpiteitä, joita pidämme ratkaisevina. Yhtäältä se sisältää EU:n yhteisötalouden portin (EU Social Economy Gateway) luomisen, joka auttaa yrityksiä saamaan tietoa ja hyödyntämään täysimääräisesti EU- ja yksityistä rahoitusta. Toisaalta sen avaintoiminnot tähtäävät erityisesti nuorten yrittäjyyden ja vaihtoehtoisten liiketoimintamallien edistämiseen.”

”Nyt on välttämätöntä, että komissio esittää konkreettisia ja käytännöllisiä toimenpiteitä. Cooperatives Europe edellyttää strategisten tavoitteiden ja vertailuarvojen määrittelyä EU:n tasolla sekä aktiivista koordinointia jäsenvaltioiden välillä.”

Cooperatives Europen puheenjohtaja Susanne Westhausen kommentoi toimintasuunnitelmaa:

”Toimintasuunnitelma on askel eteenpäin yhteisötalouden yritysten tukemisessa käynnistämään toimintaansa, laajentumaan, innovoimaan sekä luomaan työpaikkoja. Se tunnustaa niiden todellisen arvon toimijoina, jotka myötävaikuttavat talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen, samalla kun ne ovat oikeudenmukaisen, osallistavan ja kestävän kehityksen vetureita. Cooperatives Europe odottaa innolla yhteistyötä komission ja sen kumppaneiden kanssa toimintasuunnitelman jalkauttamiseksi”.

Cooperatives Europe tulee julkaisemaan kannanoton syventääkseen ja selventääkseen kantaansa Yhteisötalouden toimintasuunnitelmasta.

Eurooppalaisten työosuuskuntien kattojärjestö CECOP kommentoi myös tiedotteessaan toimintasuunnitelmaa:

”Olemme erityisen tyytyväisiä siihen, että komissiolla oli erittäin osallistava ja avoin prosessi sidosryhmien kuulemiseen ja ottamiseen mukaan toimintasuunnitelman suunnitteluun. Mutta vaikka toimintasuunnitelma on kaudelle 2021–2030, suurin osa komission esittämistä keskeisistä aloitteista on suunniteltu vuosille 2022 ja 2023. On harmillista, että hyvästä tahdosta huolimatta pitkän aikavälin visio ja selkeät tavoitteet puuttuvat.”

CECOP nosti esiin muutaman osuuskuntien näkökulmasta tärkeän kokonaisuuden:

  • Komissio tunnustaa yhteisötalouden vahvan lisäarvon hoitoalalle. Osuuskunnat tuovat alalle merkittävän panoksen, joka korostui vielä pandemian aikana, ja CECOP:in mukaan osuuskunnista pitäisi tulla eurooppalaisen hoitostrategian (European Care Strategy) keskipiste.
  • Toimintasuunnitelma ehdottaa myös taloudellista ja ei-taloudellista tukea sille, että työntekijät voivat ostaa lopettamisuhan alla olevan yrityksen. Nämä mekanismit auttaisivat säilyttämään työpaikkoja ja varmistamaan elinkelpoisen taloudellisen toiminnan jatkuvuuden. Tämä potentiaali on Euroopassa edelleen käyttämättä.
  • Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan myös alustaosuuskunnat avaintoimijoiksi innovatiivisten ja sosiaalisesti osallistavien digitaalisen liiketoiminnan ratkaisujen kehittämisessä. CECOP toivoo, että tällä tunnustuksella on myönteinen vaikutus EU:n alustatyötä koskevan direktiivin (EU Directive on Platform Work) täytäntöönpanoon.
  • Suunnitelmassa pyritään houkuttelemaan yhteisötalouden yrittäjiä maaseudulle. Tosin tukea olisi annettava myös jo perustetuille yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, jotka kohtaavat haasteita, kuten laajentuminen, digitaalinen siirtymä tai pätevien työntekijöiden löytyminen.

Tutustu Yhteisötalouden toimintasuunnitelmaan komission sivuilla.

Tänä vuonna perustettu Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO, jossa Osuustoimintakeskus Pellervo on mukana, onkin tietyissä teemoissa jo toteuttamassa Yhteisötalouden toimintasuunnitelman tavoitteita. Osuustoimintakentän on Suomessa oltava aktiivinen, jotta osuuskunnat ja keskinäiset yhtiöt laajemminkin huomioidaan myös kansallisia toimenpiteitä suunniteltaessa ja toteutettaessa. 

Jaa artikkeli

Lue myös

Uusi osuuskunta tuo markkinoille kansallisen tunnistautumispalvelun – tarjoaa vaihtoehdon salasanoille

Suomalaiset kirjautuvat jatkossa helpommin sähköisiin palveluihin eri tunnusten hallinnoimisen sijasta, kun Suomen markkinoille tuodaan kansallinen digitaalinen tunnistautumispalvelu. Hankekokonaisuuden vetäjäksi on perustettu Suomen Tunnistautumisosuuskunta, joka kutsuu digitaalisen liiketoimintansa edistämisestä kiinnostuneet yritykset kehittämään palvelua yhdessä.

Osuustoiminnan identiteetin päivitystyö käynnistyi

ICA eli Maailman osuustoimintajärjestö on päättänyt aloittaa osuustoiminnan arvojen ja periaatteitten tarkastelun. Työtä ohjaamaan nimettiin 20 hengen asiantuntijakomitea, jonka jäsenistä suomalaisia on peräti kaksi: Johtamisen professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta ja Helsingin yliopistosta äskettäin eläköitynyt oikeustieteen dosentti Hagen Henry. 

Yritysten luotava nyt strategioita, joilla ei tähdätä jatkuvaan kasvuun

Yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu yhä laajemmin keskustella siitä, miten jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista yrityksillekään. Uudehko ajattelutapa on nDegrowth-talous, josta on käytetty suomennoksia kuten kohtuutalous, ei-kasvu tai negatiivinen kasvu. Se tarkoittaa vapaaehtoista talouden koon rajoittamista, ympäristön ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista ja pyrkimystä pois sokeasta uskosta talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen. 

Kestävää ruokaa kasvavalle väestölle ilman peltopinta-alan lisäämistä: Valio tutkii tulevaisuuden ruoantuotantoa solumaatalouden keinoin

Valio aloittaa yhdessä VTT:n kanssa projektin, jossa tutkitaan, millaisia ainesosia solumaatalouden avulla voitaisiin tuottaa elintarviketeollisuuden käyttöön. Tutkimusprojektissa kehitetään teknologiaa bioteknisesti tuotetuille proteiineille. Solumaataloudessa ruoka tuotetaan bioreaktoreissa, joissa ne kasvavat mikrobien avulla fermentoimalla. Fermentointi on Valiolle ennestään tuttu prosessi, sillä sitä käytetään perinteisesti hapanmaitotuotteiden ja juustojen valmistuksessa.