Jäsendemokratia koetaan tärkeimpänä osuustoimintaperiaatteena, paljastaa kansainvälinen kysely

Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA on aloittanut osuustoiminnan identiteetin eli sen periaatteiden, arvojen ja osuuskunnan määritelmän uudelleenarviointityön. Yksi työkalu on osuustoimijoille ympäri maailman lähetetty kysely, jonka ensimmäiset tulokset julkaistiin 14.12. webinaarissa. Vastausten mukaan osuustoiminnan periaatteet ja arvot koetaan tärkeinä yleisesti, mutta eroja löytyy paljon siitä pitäisikö niitä päivittää vai vastaavatko ne edelleen osuustoimijoiden mukaan hyvin nykymaailman tarpeisiin sellaisenaan.

Nykyinen identiteetti arvoineen ja periaatteineen on määritelty vuonna 1995. Uudelleenarviointityö aloitettiin ICA:n maailmankongressissa Etelä-Korean Soulissa joulukuussa 2021, missä teemana olivat olemassa olevat periaatteet ja miten ne näkyvät osuuskuntien arjessa. Työn tarkoituksena on nyt selvittää onko päivitystarpeita, mutta myös parantaa osuuskuntien ymmärrystä osuustoiminnan identiteetistä ja sen strategisesta merkitysestä ja lisäarvosta, jota se voi osuuskunnille tuoda. Osuuskunnat tulisi saada entistä aktiivisemmin toimimaan oman identiteettinsä mukaan, kun ne ratkovat maailman ja ihmiskunnan haasteita.

Kattavuus hyvä vaikka vastaajia ei saatu tavoiteltua määrää

Kyselyyn vastasi yhteensä 2 290 vastaajaa 136 eri maasta. Maantieteellisesti vastauksia tuli eniten Amerikoista (42%), Aasian ja Tyynenmeren alueelta 26 prosenttia, Euroopasta 19 ja Afrikan mantereelta 13 prosenttia. Kyselyyn pystyi vastaamaan sekä yksityishenkilönä, osuustoiminta-asiantuntijana että organisaation edustajana. Kaikista kolmesta ryhmästä oli tasaisesti vastaajia. Organisaationa vastaavia oli 622, joista valtaosa oli joko suoraan ICA:n jäseniä tai näiden jäsenten jäseniä. Suomesta jäsenenä ovat Pellervo ja SOK.  Myös eri toimialat (mm. tuottaja-, finanssi- ja kuluttajaosuutoiminta) tulivat hyvin edustetuiksi vastauksissa.

Vastaajista 698 oli naisia ja 845 miehiä. Nuoria olisi toivottu enemmän vastaajaksi sillä 18-30 vuotiaista vastaajia oli vain 89 ja alle 18 vuotiaita vain yksi. Suurin vastaajajoukko 605 vastauksella oli 51-64 -vuotiaat.

Kaikki osuustoiminnan periaatteet tärkeitä – mutta pitäisikö niitä päivittää?

Käytännössä kaikki vastaajat kokivat osuustoiminnan periaatteet yleisesti tärkeiksi. Yksi nousi kuitenkin selvästi tärkeimmäksi eli osuuskunnan jäsenten demokraattinen päätösvalta koettiin joko kaikkein oleellisemmaksi liiketoimintamielessä tai merkittävimmäksi erottautumistekijäksi muihin yritysmuotoihin verrattuna. 

Vastaajat jaakaantuivat käytännössä tasan sen suhteen pitäisikö osuustoiminnan periaatteita päivittää vai ovatko ne jo riittävät sellaisenaan. Valtaosa vastaajista on sitä mieltä, että osuustoiminnan identiteetti vaikuttaa niiden osuuskunnan toimintaan ja että se tuo hyvin esiin osuuskuntien erottautumistekijät ja niiden roolin yhteiskuntavastuullisena toimijana.  Moni on kuitenkin sitä mieltä, että identetteettiä ei ole läheskään tarpeeksi tuotu esiin erityisesti valtiotason päättäjille. Myöskin osuustoimintaliikeen sisällä olisi tarvetta koulutuksille identiteettiin liittyen, moni vastaaja uskoo.

Osuustoimijat eivät myöskään usko, että osuuskunnat olisivat menettäneet asemaansa vastuullisina toimijoina muille yritysmuodoille. Tässä oli tosin paljon eroja eri maiden välillä. Esimerkiksi Nigeria, Filippiinit, Korea, Argentiina ja Suomi eivät usko tähän väitteeseen, mutta USA, Kanada, Meksiko, Australia, Britannia, Japani ja Italia olivat paljon huolestuneempia asiasta.

Onko identiteetti käyttökelpoinen osuuskunnille?

Osa vastaajista uskoo, että identiteetti kertoo hyvin osuuskunnan erityispiirteistä ja pätee hyvin erityyppisiin osuuskuntiin. Toisaalta osa vastaajista ajattelee, että ideaalin ja reaalimaailman välillä on aukko, joka pitäisi kuroa umpeen koulutuksella, paremmilla työkaluilla ja tehokkaammalla jalkautuksella. Oli myös vastaajia, jotka näkivät, että identiteetti sellaisenaan ei toimi kovin hyvin käytännössä.

Ne jotka kokevat, että erityisesti osuustoiminnan periaatteita tulisi uudistaa, kokevat, että niistä puuttuu viittaukset ympäristön kestävyyteen, työntekijöiden kohtelemiseen sekä monimuotoisuuteen (sukupuoli, etnisyys, ikä jne.) Identeteetin tulisi paremmin vastata nykymaailmaa, mutta olla myös kieleltään yksinkertaisempaa. Moni vastaaja koki, että sosiaalisen ja taloudellisen näkökannan välillä pitäisi olla osuustoiminnassa parempi tasapaino. Myös jäsenhyödyn ja hyödyn laajemmalle yhteiskunnalle tulisi olla selkeämmin tuotu esiin. Toisaalta ajateltiin, että osuuskunnat on perustettu nimen omaan taloudellisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden edistämiseen ja muita yhteiskunnallisia haasteita ratkomaan on muita toimijoita.

Identiteetinarvointityö jatkuu

Nyt esitellyt kyselytulokset olivat vasta suuntaa-antavia ja niitä analysoidaan vielä enemmän. Laajempi dokumentti julkaistaan vuoden alussa. Arviointityö jatkuu myös muun muassa koulutuswebinaareilla, etänä järjestettävinä keskusteluforumeina ja konsultointitilaisuuksina, jo olemassaolevan datan keräämisenä ja arviointina. Arviointityöryhmä jatkaa työtään ja keskuteluja jatketaan myös tulevissa ICA:n yleiskokouksissa.

Tilaisuus päättyi paneelikeskusteluun, jossa muun muassa Australian osuustoimintajärjestön johtaja Melina Morrison lausui, että osuustoiminnan identiteetti sisältää uskomattoman moderneja arvoja ja periaatteita, ottaen huomioon miten kauan ne ovat olleet käytössä. Ne ovat hänen mielestään täysin käyttökelpoisia nykyhaasteiden taklaamiseen, mutta emme ole hyviä kertomaan siitä miten nämä arvot näkyvät tekemisessämme ja miten elämme niiden mukaan.

Yhdysvaltalaista asunto-osuuskuntasektoria edustava David Rodgers muistutti, että osuuskunnat luotiin 1800-luvun puolivälissä samaan aikaan kuin nykyisen kapitalistisen yritysmallin, osakeyhtiön, pääpiirteetkin kehittyivät: ”Ja osuuskunnat luotiin juurikin vastalauseena näille yrityksille. Ja nyt olemme huolestuneita, että osuuskunnat menettävät vastuullisuusimagoaan osakeyhtiöille.”

Muina panelisteina olivat Neighboring Food Co-op Associationsin Erbin Crowell ja Afrikan osuustoimintaliikkeen edustaja Asther Gicheru.

Jaa artikkeli

Lue myös

Pellervon lausunto kestävyysraportointidirektiivin kansallista implementointia koskevien säännösten alkuvaiheen valmisteluun

Edustamiemme osuustoiminnallisten yritysten osalta pidämme ensisijaisen tärkeänä sitä, että valmistelussa huomioidaan osuustoiminnallisten yritysten osakeyhtiöistä poikkeava liiketoimintamalli. Osana kestävyysraportointidirektiivin kansallista voimaansaattamista tulisi kirjanpitolakiin ottaa säännökset, joiden mukaisesti ryhmärakenteella toimivilla osuuskunnilla on osakeyhtiöitä vastaava mahdollisuus siihen, että yksittäiset  osuuskunnat vapautetaan konsernirakenteella toimivien osakeyhtiöiden tavoin raportointivelvollisuudesta, jos osuuskuntien omistaman keskusyhteisön toimintakertomukseen  sisällytetään omistajaosuuskuntien vastuullisuustiedot.