- /
Uutiset
Selvitys osuustoimintapohjaisista energiayhteisöistä: koulutusta, tiedotusta ja tutkimusta tarvitaan nopeasti
Osuustoiminnalliset energiayhteisöt kärsivät toimintaympäristössään tunnettuuden puutteesta. Asiaa tutki Kristiina Oinonen Itä-Suomen yliopiston kandidaatintutkielmassaan. Se osoittaa yksilön ja yhteisön asenteiden vaihtelevan osuustoimintaa tai uusiutuvaa energiaa kohtaan. Oinosen loppupäätelmä on , että monitasoinen koulutus ja tiedotus paikallisista osuustoiminnallisista energiayhteisöistä edistäisivät Euroopan unionin tavoitteita energiaomavaraisuudesta, huoltovarmuudesta ja ilmastotavoitteista. Vähän tunnettu asia Energiayhteisöt ovat uusi ja vähän tunnettu toimintamalli. Oinosen
Järjestö
OsuuskuntaElämää-kampanja käynnistyi
Mikä on osuuskunta? Tähän kysymykseen vastaavat nyt sosiaalisen median suositut vaikuttajat, kukin omalla tyylillään. Uudella OsuuskuntaElämää-kampanjalla halutaan herätellä 16-25 -vuotiaita nuoria. Osuustoiminta-aiheista aineistoa julkaistaan sekä TikTokissa, Instagramissa että YouTubessa.
Osuustoiminnan identiteetin päivitystyö käynnistyi
ICA eli Maailman osuustoimintajärjestö on päättänyt aloittaa osuustoiminnan arvojen ja periaatteitten tarkastelun. Työtä ohjaamaan nimettiin 20 hengen asiantuntijakomitea, jonka jäsenistä suomalaisia on peräti kaksi: Johtamisen professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta ja Helsingin yliopistosta äskettäin eläköitynyt oikeustieteen dosentti Hagen Henry.
Pellervon Ilkka Uusitalo kannustaa perustamaan lisää osuuskuntia sosiaalialalle ja terveydenhuoltoon
Osuuskuntia on Suomessa hälyttävän vähän, sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksistä alle prosentti. Kuitenkin kyseessä on joustava yritysmuoto, joka sopii monenlaisiin tarpeisiin. Etenkin sellaisiin, joissa keskiössä on yhteisön etu, kuten soten sekä ensihoidon palveluiden järjestämiskysymyksissä, toteaa Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo. ”Yritysmallimme arvot sopivat erinomaisesti yhteen tulevissa aluevaaleissa puheena olevien palvelujen ihanteellisen tuottamisen suhteen. Uskon, että
Tapahtumat
Kansainvälinen osuustoimintapäivä
Heinääkuun ensimmäisenä lauantaina vietettävänä osuustoiminnan juhlapäivänä osuuskuntien kautta maailman toivotaan tuovan esille sitä, miten ne rakentavat parempaa ja kestävämpää maailmaa. Sosiaalisessa mediassa tapahtumien aihetunnisteena on #CoopsDay.
Maaseutuparlamentin tietoisku: Kuituosuuskunnat maaseudun yrittäjyyden ja työnteon edistäjinä
Tietoisku osuuskunnasta maaseudun asukkaiden työkaluna hankkia alueelleen valokuituverkko. Vetäjänä Pellervon Kari Huhtala.
Vastuullisuus
Metsä Groupin uudistava maankäyttö tähtää luonnon tilaa vahvistavaan kulttuurimuutokseen rakennetussa ympäristössä
Metsä Group on asettanut tavoitteekseen luonnon tilan vahvistamisen toiminnassaan vuoteen 2030 mennessä. Nyt laaditut uudistavan maankäytön periaatteet ohjaavat suunnitelmien toteuttamista rakennetussa ympäristössä. Uudistavan maankäytön pilottivaihe käynnistyi viime vuonna Kemissä. Villi vyöhyke ry:n kanssa laaditut periaatteet ohjaavat biodiversiteettisuunnitelmien toteuttamista kaikilla Metsä Groupin 25 tehdaspaikkakunnalla lähivuosien aikana.
Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta
Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
OP Ryhmä ja WWF aloittavat yhteistyön luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi
Kolmivuotinen laaja yhteistyö WWF:n kanssa on osa OP Ryhmän luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen tähtäävää vastuullisuustyötä. Suomen suurimpana finanssialan toimijana OP nåäkee tärkeäksi panostaa oman ja asiakkaidensa työn lisäksi yhteistyöhön kolmannen sektorin kanssa.
Blogit
Kesä-Suomen infra nojaa yhteisomistajuuteen
Kesä on aktiivista aikaa eri puolilla Suomea, ja se tuo esiin monia maaseudun yhteisöllisyyden piirteitä. Monet palvelut, kuten juokseva vesi, laajakaista ja tiet, ovat eri lailla yhteisön omistamia ja ylläpitämiä kuin kaupungeissa.
Yritysten rooli järjestöjen ja tapahtumien kumppanina kasvaa
Vapaaehtoissektorin ja yritysten välinen suhde on muutoksessa. Monet sote-sektorin, kulttuurialan ja urheilutoiminnan toimijat ovat perinteisesti olleet riippuvaisia julkisesta rahoituksesta. Valtion ja kuntien talouden säästöt vaikuttavat näiden toimijoiden toimintaan merkittävästi.
Hanna Muukka: Yhteiskunnalliset haasteet vaativat yhteisötaloutta
Ruokaläheteille elämiseen riittävä palkka itse omistetun alustan kautta, yhteiskäyttöautot naapureiden kanssa ja kohtuuhintaista hoivapalvelua kotiovelle myös haja-asutusalueella. Kuulostaako haihattelulta? Nämä ovat esimerkkejä yhteisötaloudesta, jolla voisi olla merkittäviä – mutta toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä – mahdollisuuksia kestävämmän ja oikeudenmukaisemman talouden rakentajina Suomessa ja koko EU:n alueella.
Videot
Omistajan tahto hallitustyöskentelyssä – Pellervon Aamu -tallenne (46 min)
Tallenne 5.6. pidetystä webinaarista. Miten jäsenomisteisen yrityksen hallinnossa toimiminen eroaa muista yrityksistä? Miten hallituksissa kuullaan omistajan ääntä, miten sen kuulemista voisi kehittää?
Osuuskunnan säännöt -webinaaritallenne (57 min)
Mitä osuuskunnan säännöissä tulee ottaa huomioon? Miksi niiden laatimiseen kannattaa käyttää reilusti aikaa ja ajatusta? Esimerkiksi näihin kysymyksiin vastasi 23.5. pidetyssä webinaarissa Pellervon lakiasianjohtaja Anne Ekonoja.
Tallenne: Jäsensopimus osuuskunnassa – Perustaisinko osuuskunnan? -webinaari (kesto 1 h)
Tallenne 15.4. järjestetystä webinaarista. Mitä perustettavan osuuskunnan jäsensopimuksessa tulee ottaa huomioon? PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja OTM Pauli Keränen kertoo mitä on hyvä käsitellä jäsensopimuksessa.