- /
Uutiset
CreaCoop-hankkeen Osuuskunnan johtamisen ja hallinnon perusteet -verkkokurssi alkaa helmikuussa
Luovien alojen osuuskuntien kouluttamiseen keskittyvän Humanistisen ammattikorkeakoulun CreaCoop-hankkeen kevään kurssit käynnistyvät helmikuussa verkossa.
Järjestö
Pellervo nostaa osuuskuntien äänen päätöksentekoon
Pellervon keskeinen tehtävä on varmistaa, että osuuskuntien ääni kuuluu vahvasti lainsäädäntötyössä. Vaikutamme aktiivisesti osuuskuntia koskevaan päätöksentekoon tarjoamalla asiantuntevaa tietoa päättäjille, osallistumalla työryhmiin ja antamalla lausuntoja lakiesityksistä. Tavoitteenamme on varmistaa, että yritysmuotojen moninaisuus ja osuuskuntien ainutlaatuiset vahvuudet tunnistetaan päätöksenteossa nykyistä laajemmin. Tällä hetkellä osakeyhtiö- ja osuuskuntalakien päivitys on käynnissä. Pellervo osallistuu aktiivisesti tähän prosessiin edustajansa kautta
Pellervon lausunto vesihuoltolain muuttamisesta
Lausuntopyyntö DN:o VN/26268/2022 Kiitämme mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta vesihuoltolain muutokseksi. Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry (jäljempänä Pellervo) on suomalaisen osuustoiminnan ja osuuskuntien yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö. Pellervo edustaa laajasti suomalaista osuustoimintakenttää kaikilta toimialoilta. Suomalaisia vesiosuuskuntia Pellervossa edustaa Suomen Vesihuolto-osuuskunnat SVOSK ry. Lausuntonamme esitämme kunnioittavasti seuraavaa: 1. Yleistä Lausunnossamme haluamme nostaa esiin erityisesti osuuskuntanäkökulman kansalliseen vesihuoltoon. Pidämme erittäin
Vuosi 2025 on YK:n julistama osuustoimintavuosi
YK:n yleiskokous julisti heinäkuun kokouksessaan New Yorkissa vuoden 2025 Kansainväliseksi osuustoimintavuodeksi (IYC2025). Vuoden aikana halutaan korostaa osuuskuntien maailmanlaajuista merkitystä ja painottaa, että osuuskuntamalli on tärkeä keino vastata erilaisiin globaaleihin haasteisiin. Lisäksi alleviivataan osuuskuntien merkittävää roolia kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) edistämisessä. YK:n yleiskokous suosittelee päätöslauselmassaan tapoja juhlistaa vuotta ja kannustaa kaikkia jäsenvaltioitaan sekä asiaankuuluvia sidosryhmiä hyödyntämään
Tapahtumat
Vesihuoltolaki ja kriittisen infran omistajuuskysymykset – käyttäjäomisteiset vesiosuuskunnat turvaamassa vesihuollon tulevaisuutta
Mikä merkitys omistajuudella on vesihuollon turvallisuudessa, kohtuuhintaisuudessa ja huoltovarmuudessa? Näitä kysymyksiä tarkastellaan eduskunnan osuustoimintaryhmän ja Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon järjestämässä keskustelutilaisuudessa Eduskunnan Pikkuparlamentin Kansalaisinfossa torstaina 20.2. klo 9–10. Maa- ja metsätalousministeriön johdolla vuonna 2020 käynnistetyn kansallisen vesihuoltouudistuksen tavoitteena on varmistaa turvallinen ja laadukas vesihuolto sekä edistää vesihuollon energia- ja resurssitehokkuutta. Uudistuksen keskiössä on myös vesihuoltolaitosten taloudellisten
EU komission tilaisuus: Euroopan vaurautta ja teollista muutosta edistämässä – osuuskunnat muutoksen ajureina
Cooperatives Europe järjestää Brysselissä yhteistyössä Euroopan komission ja CECOPin kanssa osuustoimintakonferenssin. Tilaisuus on osa YK:n kansainvälistä osuustoimintavuotta 2025 ja sen tavoitteena on osoittaa, miksi osuuskuntamalli on tärkeä oikeudenmukaisen ja vahvan talouden rakentamisessa. Myös Euroopan komissio on sitoutunut edistämään osuustoimintamallia. Teemalla ”Euroopan vaurautta ja teollista muutosta edistämässä: osuuskunnat muutoksen ajureina” konferenssi kokoaa yhteen tutkijoita, käytännön toimijoita
Luovien alojen osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset – Verkkovalmennus yritysneuvojille
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus järjestää keväällä 2025 yritysneuvojille suunnatun verkkovalmennuksen Luovien alojen osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset Aika: to 20.3.2025 klo 9-11 (Teams) Valmennuksessa perehdytään luovien alojen osuuskuntien ja yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaan, sen kehittämiseen ja neuvontaan. Asiantuntijoina toimivat Petri Katajarinne CreaCoop-hankkeesta Humanistisesta ammattikorkeakoulusta ja yritysneuvoja Ville Tolvanen Business Espoosta. Lisätietoja valmennuksista antaa Jarmo Hänninen, jarmo.hanninen@pellervo.fi tai puh. 040 766 0236. Linkki ilmoittautumiseen: Yritysneuvojien valmennus
Vastuullisuus
Luontojalanjälkilaskenta tarkentuu – S-ryhmä laski valmisruokien luontojalanjäljen
S-ryhmä ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat koeponnistaneet luontojalanjälkilaskentaa myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä Kotimaista-tuotesarjan valmisruokien luontovaikutuksia. Luontojalanjälkimittarin odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa.
Metsä Group: Luonnon tilan vahvistaminen metsissä edellyttää uusia toimenpiteitä
Luonnonvarakeskuksen ensimmäiset tulokset Metsä Groupin omistajajäsenten metsistä osoittavat uusien luonnon monimuotoisuutta lisäävien aloitteiden tarpeellisuutta. Monimuotoisuus metsissä on indikaattorien mukaan kehittynyt sekä positiivisesti että negatiivisesti viime vuosikymmenten aikana. Tulosten perusteella sekä puuston että lehtipuuston määrä on kasvanut merkittävästi. Luontaisiin puulajeihimme perustuva puuston määrän kasvu indikoi myönteistä kehitystä niiden seuralaislajien kannalta. Lehtipuiden osuuden kasvattaminen on tärkeä toimenpide
Valio aloittaa Hiilineutraali maitotila -pilotin: tavoitteena nollata maidontuotannon hiilijalanjälki pilottitiloilla
Valio on käynnistänyt viisivuotisen Hiilineutraali maitotila -pilotin, jossa testataan hiilineutraalin maidontuotannon toimenpiteitä käytännössä. Pilottiin osallistuu neljä Valion maitotilaa eri puolilla Suomea. Pilotin tavoitteena on selvittää, miten tiloilla tehtävät konkreettiset ilmastotoimet vaikuttavat maidontuotannon päästöihin, toimivat maatilan arjessa sekä millaisia kustannushyötyjä ja -vaikutuksia niillä on. Koko elintarvikeketjun päästövähennystavoitteet luovat kysyntää hiilineutraalille maidolle. Valion tähänastisen ilmastotyön ja ilmasto-ohjelman
Blogit
Vuosi 2025 on yhteisymmärryksen ja yhdessä tekemisen vuosi
Keskustelua leimaa polarisaatio ja vastakkainasettelu. Se ei ole kuitenkaan ihmisten välisen vuorovaikutuksen tilan koko kuva. Yhteisymmärrykselle ja yhdessä tekemiselle on tukijansa ja tekijänsä. Yhteisymmärrys ei kuitenkaan synny itsestään, mutta sitä voi rakentaa – yhteisöllisyydellä, vastuulla ja pitkäjänteisyydellä. Näitä arvoja osuustoiminta edistää arjessaan. Osuuskunnat ovat yhteisöllisyyden ja paikallisen vastuunkannon ilmentymiä. Niissä yhdistyvät osallisuus ja liiketoiminnan pitkäjänteisyys.
Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana
Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.
Vaalikevät 2025 – paikallinen päätöksenteko ratkaisee alueiden menestyksen
Huhtikuussa 2025 järjestetään kuntavaalit sekä aluevaalit. Kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle, kuntien rooli on muuttunut. Mutta mitkä ovat kuntien keskeisimmät tehtävät tulevaisuudessa, ja miksi paikallinen päätöksenteko on niin tärkeää erityisesti osuuskunnille?
Videot
Miksi osuuskunta? Oikean yritysmuodon valinta -webinaarin tallenne nyt saatavilla
22. lokakuuta 2024 järjestetyssä webinaarissamme lakiasianjohtaja Anne Ekonoja ja vastuukoordinaattori Jarmo Hänninen syvensivät ymmärrystä osuuskuntamuodosta ja sen eroista osakeyhtiöön verrattuna.
Miten Suomen taloudella menee? Pellervon Aamun webinaarivideo (45 min)
Pellervon Aamussa PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen keskusteli Pellervon toimitusjohtajan Mari Kokon kanssa Suomen Talouden tilasta. Lahtisen mukaan Suomen talous on ensi vuonna suuntaamassa kasvuun, mutta kasvun jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Hän korosti laskevien korkojen ja inflaation hidastumisen parantavan suomalaisten ostovoimaa, mutta epävarmuus rajoittaa kulutusta. Lahtinen nosti esiin myös työperäisen maahanmuuton merkityksen, sillä ilman ulkomaista työvoimaa Suomi
Omistajan tahto hallitustyöskentelyssä – Pellervon Aamu -tallenne (46 min)
Tallenne 5.6. pidetystä webinaarista. Miten jäsenomisteisen yrityksen hallinnossa toimiminen eroaa muista yrityksistä? Miten hallituksissa kuullaan omistajan ääntä, miten sen kuulemista voisi kehittää?
