Pellervon Aamussa perjantaina 3. toukokuuta oli vieraana kaksi kokenutta lobbaria – johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki Pellervon, MTK:n ja SLC:n yhteiseltä toimistolta ja EU-yhteiskuntasuhdejohtaja Tytti Peltonen ja Metsä Groupista.
Tallenne 15.4. järjestetystä webinaarista. Mitä perustettavan osuuskunnan jäsensopimuksessa tulee ottaa huomioon? PI-johtamiskoulun toimitusjohtaja OTM Pauli Keränen kertoo mitä on hyvä käsitellä jäsensopimuksessa.
Vaikka osuustoiminta on vahvasti paikallista, EU on osuuskunnille tärkeä. EU:n yhtenäismarkkinat ovat luoneet taloudellisen alueen, joka edistää kauppaa, investointeja ja talouskasvua. Tämä hyödyttää yrityksiä ja kuluttajia. EU tarjoaa myös vaikuttavan yhteistyömahdollisuuden yhteisten suurten haasteiden ratkaisemiseen kuten ilmastonmuutos, maahanmuutto, talouden kasvu ja digitalisaation myötä tiedon suojaaminen. Jotta EU:n parhaat puolet tulisivat esille, niin kesän Euroopan parlamentin
Pellervon vuosikokous nimesi kymmenen jäsentä erovuorossa olleiden tilalle järjestön 29-henkiseen valtuuskuntaan. Uusina tulivat valituiksi Sijoitusosuuskunta Arvon hallituksen puheenjohtaja Marjo Kolehmainen kaudelle 2024-27 ja OP Harjuseudun hallituksen puheenjohtaja Janne Tiiri kaudelle 2024-25. Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Kolehmainen asuu Oulussa ja maatalousyrittäjä Tiiri Oripäässä. Kolmivuotiselle toimikaudelle valittiin vanhoina jäseninä jatkamaan Anna Lappalainen Faba osuuskunnasta, Ilkka Uusitalo LSO Osuuskunnasta, Juha
Finlands Svenska Andelsförbund har tilldelat ett förtjänsttecken i guld till Petri Pitkänen, ordförande för andelslagens centralorganisation Pellervo. Andelsförbundet anser att Petri Pitkänen som ordföranden för den nationella organisationen på ett särskilt förtjänstfullt sätt har främjat utvecklingen av svenskspråkig kooperation. ”Under Pitkänens ledning har Pellervos svenskspråkiga verksamhet fortsatt på en stabil grund baserad på samarbetsavtalet mellan
Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo kiteytti suomalaisen osuustoiminnan ydinkohdat avauspuheessaan Pellervon Päivässä 11. huhtikuuta 2024: Pellervon perustamisesta on 125 vuotta. Siitä lasketaan suomalaisen organisoidun osuustoimintaliikkeen alkujuuri. Olemme saaneet edeltäjiltämme osuustoiminnan idean ja rakenteet. Tehtävämme on viedä liikettä kappaleen matkaa eteenpäin. Se on oikeus, velvollisuus ja vastuu. Meidän tulee muuttaa mitä on muutettava ja pitää kiinni siitä,
Kuvat: Tero Pajukallio Vasen palsta: Anu Ubaud, Ilkka Uusitalo, Markus Lahtinen, Nina Hirvensalo ja Taavi Heikkilä sekä Gebhard-mitalin ennen tilaisuuden alkua saaneet. Oikea palsta: Ilkka Halava, Juha Ruohola, Hannu Krook ja Mari Kokko, Niklas Jensen-Eriksen, Petri Pitkänen, Leo Sammallahti ja Olli Palmu, Osuustoimintateko-kilpailun tuomaristo ja voittajat.
Ruotsinkielisten osuuskuntien järjestö Finlands Svenska Andelsförbund (Andelsförbundet) on myöntänyt kultaisen ansiomerkin Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon hallituksen puheenjohtajalle Petri Pitkäselle. Finlands Svenska Andelsförbund katsoo, että Petri Pitkänen on valtakunnallisen järjestön puheenjohtajana erityisen ansiokkaasti edesauttanut ruotsinkielisen osuustoiminnan kehittymistä. ”Pitkäsen johdolla Pellervon ruotsinkielinen toiminta on jatkunut vakaalla pohjalla perustuen Pellervon ja Finlands Svenska Andelsförbundin yhteistyösopimukseen. Esimerkkinä yhteistyöstä on Pellervon
SOK:n pääjohtaja Hannu Krookille ja johtaja Marjaana Saarikoskelle jaettiin Pellervon vuosikokouksen yhteydessä kultaiset Gebhard-mitalit kiitoksena heidän mittavasta työstään osuustoiminnan hyväksi. Marjaana Saarikoski toimi mm. vuosia osuustoiminnan maailmanliiton ICA:n hallituksessa paitsi S-ryhmän niin myös Suomen ja pohjoisen Euroopan edustajana. Lisäksi vuosikokouksessa jaettiin tunnustuksena osuustoiminnan ansioista hopeiset Gebhard-mitalit LSO:n toimitusjohtaja Veikko Kempille, tutkimusjohtaja Pasi Saarnivaaralle Kantar Agrista,
Oulun Seudun Sähkön asiakasomistajilleen tarjoama vakaa ja edullinen energian hinta on valittu Vuoden osuustoimintateoksi osuuskuntien keskusjärjestö Pellervon järjestämässä valtakunnallisessa kilpailussa. Siinä haettiin toimintaa, jossa yrityksen osuustoiminnallisuus tulee erityisen vahvasti esille ja jäsenille on tuotettu erityisen merkityksellistä yhteistä etua.
Maailman onnellisin kansa elää keskellä työmarkkinakiistaa. Samaan aikaan maan hallitus valmistautuu huhtikuun kehysriiheen tekemään päätöksiä julkisen talouden sopeutuksesta. Molempiin liittyy jännitteinen omien lähtökohtien kautta asiaan lähestyminen. Toki keskustelua ja näkemyksiä pitää olla sekä omaa kantaa puolustettava. Jossain vaiheessa keskustelun osapuolten on kuitenkin syytä pysähtyä ja katsoa kokonaisuutta etäämmältä. Kompromissin hakeminen ei ole heikkoutta vaan
Puheenjohtajan avauspuhe valtuuskunnan kevätkokouksessa 12.3.2024 Elämme keskellä maata repiviä kiistoja. Eilen alkaneen uuden lakkoaallon vaikutus on jälleen suuri. Se koskettaa eri toimialoja, ja haastaa raskaasti suomalaista yhteiskuntaa. Ammattiyhdistysliikkeen toimet näkyvät kuluttajien paniikkireaktioina – bensan hamstraaminen alkoi jo viime viikolla ja saa nähdä, käykö pian sama myös appelsiineille ja muille tuontihedelmille. Suomen kannalta tilanne on kestämätön.
Suomalaiset osuuskunnat, kuten muutkin yritykset, tarvitsevat kohtuusääntelyä. Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervo toivoo, että osuuskuntamuoto huomioidaan sääntelyssä tasapuolisesti muiden yritysmuotojen rinnalla. Huolena on, että osuuskuntien huomiotta jättäminen EU-tasolla johtaa sääntelyn kirjavuuteen kansallisella tasolla. Tästä seuraa kohtuutonta kilpailuvääristymää eri maissa toimivien osuuskuntien kesken. – Keskeinen viestimme on, että EU:n on oltava iso isoissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.
Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko vaatii, että yläkoulun ja toisen asteen opetuksen käyttöön luodaan kansantalouden tietopaketti. Tällä hetkellä puuttuu sellainen ajantasainen, päivittyvä materiaali, jota opettajat voisivat sujuvasti hyödyntää. Kokko osallistui perjantaina Historian ja yhteiskuntaopettajien liiton (HYOL) tapahtumaan Tamperella, jossa ideoitiin Kokon johdolla tietopaketin sisältöä ja hyödynnettävyyttä. Tällä hetkellä opettajat hakevat tietoa eri lähteistä ja
Sähkömarkkinalakia ollaan uudistamassa. Työ- ja elinkeinoministeriössä valmisteilla olevan esityksen yhtenä sisältönä on, että hajautettujen energiayhteisöjen ja aktiivisten asiakkaiden energian jakamista helpotetaan koko Suomen alueella. Eduskunnan osuustoimintaryhmän aamiaistilaisuudessa Kalevalanpäivänä uudistusta esitellyt energiamarkkina-alan johtava asiantuntija Tatu Pahkala TEM:istä totesi, että hajautetut energiayhteisöt palvelevat aiempaa paremmin kuluttajien mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti sähkömarkkinoille. Niissä voi toimia sekä myyjänä että ostajana.
PI-johtamiskoulun Hallinnon perusvalmennus tarjoaa rautaisannoksen osuuskuntien edustajistojen, hallintoneuvostojen ja hallitusten jäsenille.
EU:ssa valmistelussa oleva yritysvastuudirektiivin valmisteluvaiheessa ovat erilaiset tavoitteet ottaneet yhteen ja nyt päätöksenteon kriittisellä hetkellä nähdään loppuhuipennus. Suomen hallituksen päätös olla äänestämättä direktiivin puolesta EU:n neuvostossa on herättänyt keskustelua myös kotimaassa. Yritysten vastuullisuudesta on tullut arkipäivää ja yritysvastuusääntely ei ole uusi ilmiö EU-tasolla ja kansallisesti. Tämä osoittaa, että emme elä ”villissä lännessä” sääntelyn osalta. Pikemminkin
Suomen suurin osuustoimintaan perustuva yritysryhmä S-ryhmä sijoittuu tuoreella maailmanlistalla sijalle 40. Maailman osuustoimintaliitto ICA:n kokoama World Cooperative Monitor 2023 laittoi jälleen globaalisti järjestykseen 300 suurinta osuuskuntaa, -pankkia ja keskinäistä vakuutusyhtiötä.
Pellervon Päivässä huhtikuussa palkittaan ensimmäistä kertaa Vuoden osuustoimintateko. Teko, jolla on ollut positiivisia heijastuksia tai jättänyt merkittävän vaikutuksen yhteiskuntaan, yhteisöön tai yksilöön.
Euroopan unionin yritysvastuudirektiivin taustalla on pyrkimys torjua yritysten osallisuutta ihmisoikeusloukkauksiin ja ympäristöhaittoihin. Osuuskuntien osalta on vielä epäselvää, sovelletaanko direktiiviä osuuskuntiin ja mikä Suomen kanta tulee olemaan direktiivin kansallisessa toimeenpanossa.
