Pellervon julkaisuja.
Osuuskunnat ja kilpailutalous
Kansainvälinen vertaileva instutionaalinen ja sosioekonominen analyysi talouden demokratisoitumisesta
Gisela Kubon-Gilke ja Juhani Laurinkari, 392 s.
Osuustoimintakeskus Pellervo ry 2022
Kriisiajat lisäävät keskustelua vaihtoehtoisista talous- ja yhteiskuntamalleista. Tuottava osuustoiminnallinen talousrakenne on pandemian sekä tulo- ja varallisuuseroje kasvun myötä noussut uudelleen keskeiseksi yhteiskunta- ja talouspoliittisen keskustelun teemaksi. Samaan aikaan uusi teoreettinen tieto, teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen muuttavat yritysten toiminta- ja kilpailuympäristöä ja luovat mahdollisuuksia uudenlaisille toimintamalleille.
Kansainvälisesti meritoituneet tutkijat tarkastelevat teoksessa edellytyksiä, joilla työntekijöiden itsehallinnon ja korostuneen yritysdemokratian periaatteille rakentuvat osuuskunnat ja vastaavat yritysmuodot voisivat menestyä kilpailussa muiden yritysten kanssa.
Teos tarjoaa laajan katsauksen osuuskuntaliikkeen historiaan, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä eurooppalaiseen, erityisesti saksalaiseen ja suomalaiseen, keskusteluun osuuskuntien mahdollisuuksista ja haasteista. Tavoitteena on tunnistaa tekijöitä, jotka parantavat osuuskuntien kilpailumahdollisuuksia suhteessa muihin yritysmuotoihin ja tasoittavat tietä osallistavammalle talousrakenteelle.
Suomi on poikkeuksellinen maa maailmanlaajuisessa osuustoimintaliikkeessä, sillä noin 90 prosenttia aikuisista suomalaisista on vähintään yhden osuuskunnan tai vastaavan organisaation jäsen. Siksikin kysymys osuuskuntien toimintaedellytyksistä ja niiden parantamisesta on tärkeä.
Kansalaislähtöinen sosiaalipolitiikka kilpailuvaltiossa
Juhani Laurinkari, 101 s.
Osuustoimintakeskus Pellervo ry ja Ajatushautomo Kompassi ry 2021
Ensimmäinen kokonaisvaltainen katsaus yhteisötalouden sosiaalipolitiikkaan. Valtion ja markkinakapitalismin välimaastossa toimiva yhteisötalous on taloudellisten pyrkimysten ohella kansalaislähtöinen keino ehkäistä ja hoitaa sosiaalisia ongelmia, joita kova markkinatalous tuottaa tai joita ei voida markkinalähtöisesti ratkaista. Yhteisötalouden piiriin kuuluvissa organisaatioissa, joita ovat osuuskunnat, keskinäiset yhteisöt, voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, järjestöt ja säätiöt, päätäntävalta perustuu henkilö ääni-periaatteeseen, ei osakeomistukseen. Nykyisin yhteisötalouden organisaatiot toteuttavat monipuolisesti myös sosiaalipolitiikan alaan kuuluvia tehtäviä yhteiskunnassa. Teoksessa tarkastellaan sekä tulonsiirtoja että sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamista kilpailutalouden olosuhteissa.
Lukio-osuuskunnat – tie yrittäjämäiseen lukioon
KTT Eliisa Trobergin ja Pekka Hytinkosken koostamassa tutkimusraportissa tarkastellaan suomalaisia lukio-osuuskuntia yrittäjyyskasvatuksen näkökulmasta. Kyseessä on pilottitutkimus, jonka tavoitteena oli tutkia, miten lukioihin perustetut osuuskunnat toimivat yrittäjyyskasvatuksen välineenä.
Keskeisiä tutkimuskysymyksiä olivat:
- Miksi lukioihin on perustettu osuuskuntia?
- Ovatko lukio-osuuskunnat toimineet onnistuneesti?
- Mitä hyötyjä osuustoiminnallisesta yrittäjyydestä saadaan?
- Mitä mahdollisia esteitä on osuuskuntien perustamiselle ja/tai toiminnalle lukioissa?
- Miten osuuskuntien toimintaa tulisi kehittää?
- Miten yrittäjyyskasvatuksen tavoitteet toteutuvat lukio-osuuskuntien toiminnan kautta?
Tutustu myös raporttia koskeviin oppilasosuuskunta kohtaamisessa 19.11.2016. esitettyihin dioihin.
Pellervon rahoitustyöryhmän raportti
Pellervon rahoitustyöryhmä on raportissaan arvioinut tuottajaosuuskuntien rahoitusasemaa. Työryhmän raportti kävi kommenteilla kaikissa tuottajaosuuskunnissa. Pellervo-Seuran valtuuskunta hyväksyi 4.12.2014 työryhmän ehdottamat suositukset.
Rahoitustyöryhmä mittasi tuottajaosuuskuntien rahoitusasemaa omavaraisuusasteella vuosina 2002-2012. Yleinen kehityskuva ei aiheuta huolestumista. Useimmat osuuskunnat ylittävät 40 prosentin omavaraisuusasteen, jota yleisesti pidetään hyvänä.
Rahoitustyöryhmän puheenjohtaja Kari Huhtalan esitys havainnoista Pellervon Päivässä 2015 (pdf).
Osuuskunnat ja kestävä kehitys
Shimelles Tenaw, Visa Heinonen, Sami Karhu, Petri Ollila (toim.) 2015
Teos käsittelee osuustoiminnan ja kestävän kehityksen ulottuvuuksia monista eri näkökulmista. Kestävän kehityksen osa-alueet ovat ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys. Osuustoiminnan vaikutus kestävään kehitykseen ja ekologiseen kestävyyteen välittyy taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden kautta.
Teos sisältää puheenvuoroja osuustoiminnan merkityksestä yliopisto-opetuksen, kansalaisyhteiskunnan ja ruokaturvan kannalta. Artikkeleissa käsitellään osuustoiminnan historiaa ja vaikutusta maaseudun kehitykseen, osuuskuntien kilpailuetuja elintarvikealalla sekä mahdollisuuksia yritysmuotona ja merkitystä kehittyvien maiden kannalta Tansanian esimerkkien pohjalta.
Lopuksi tarkastellaan osuuskuntia käytännön ja opetuksen näkökulmasta. Kirjoittajajoukko edustaa asiantuntemusta ja kokemusta niin osuustoiminnan käytäntöjen kuin akateemisen tutkimuksen ja opetuksenkin kannalta. Osuuskunnat ja kestävä kehitys tarjoaa uusia näkökulmia osuustoimintaan ja kestävään kehitykseen. Kirja sopii kaikille osuuskunnista kiinnostuneille, ja sitä voidaan käyttää yliopisto- ja korkeakoulukurssien materiaalina.
Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa
- kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta.
Anne Bland (toim.), Jonathan Bland ja Pekka Pättiniemi
Kolme ensimmäistä esimerkkikappaletta perustuvat vuonna 2011 Jonathan
Blandin Co-operatives UK:lle kirjoittamaan Time to Get Serious – julkaisuun, jossa käsiteltiin Espanjan,
Italian ja Ruotsin osuuskuntien tuottamia julkisia palveluja. Britanniaa käsittelevän kappaleen ovat
kirjoittaneet Anne ja Jonathan Bland ja viimeisen, Suomen osuustoimintaa koskevan kappaleen Pekka
Pättiniemi.
Raportin tarkoituksena ei ole ollut luoda kattavaa ja kokonaisvaltaista katsausta kunkin maan yhteiskunnalliseen osuustoimintaan, vaan käsitellä osuustoiminnan mahdollisuuksia ja haasteita muutaman toimialaesimerkin kautta kussakin maassa sekä herätellä keskustelua suomalaisen osuustoiminnan kehittämisestä julkista sektoria kohtaavien haasteiden valossa.
Painettuja yksittäiskappaleita voit tilata veloituksetta tästä.
Kansainvälisen osuustoiminnan vuosikymmenen ohjelma, suomennos
Suomennos Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA:n vuoden 2013 alussa julkaisemasta suunnitelmasta osuustoiminnan vuosikymmenelle.
Hanna Muukan kokoama ohjelmaa tiivistävä esitys, PDF-tiedosto.
Suomen maatalouden ja osuuskuntien Brysselin toimisto 20 vuotta
Suomen maatalouden ja osuuskuntien Brysselin toimisto täytti 20 vuotta vuonna 2011. Toimisto on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n, ruotsinkielisen tuottajajärjestön Svenska Lantbruksproducenternas Centralförbund SLC:n ja osuustoimintajärjestön Pellervon yhteinen Brysselin edustusto. Lisäksi maito ja lihaosuuskunnat sekä Munakunta antavat panoksensa toimiston kotieläinasiantuntijan työhön.
Kansan Talous - Pellervo ja yhteisen yrittämisen idea 1899-1999
Kirjoittajat: Markku Kuisma, Annastiina Henttinen, Sami Karhu, Maritta Pohls
Kansan Talous antaa kolme näkökulmaa pellervolaisen liikkeen ja Suomen kehitykseen: osuustoiminnan aatteellis-poliittiset kytkennät, osuuskuntayrittämisen kasvun ja toiminnan dynamiikka sekä paikallistason kansanliike.
Osuustoiminnan vuosisataa lähestytään neljän kauden kautta: synnyn ja perustamisen kauden, läpimurron ja rakentumisen 1920-30-luvuilla, vakiintumis- ja keskittymiskauden 1940-80 -luvuilla ja avautumisen ja uusien rakenteiden muotoutumisen kauden kautta 1980-luvun puolivälistä lähtien.
Osuustoiminnallisen yrityksen historian kirjoittaminen
Annastiina Henttinen, 2006
Osuuskunnat juhlivat aika ajoin syntymäpäiviään ja usein yrityksen suurta päivää juhlistetaan painetulla historiateoksella.
Miten tällaiseen kirjoitus- ja julkistamishankkeeseen tulisi valmistautua, jotta lopputulos kestäisi yli sukupolvien
Pellervo on julkaissut yrityshistorian kirjoittamiseen oppaan. Sen on kirjoittanut osuustoiminnallisten yritysten historioiden tekijänä ansioitunut FM Annastiina Henttinen.
Käsikirjan koko on A5, sivuja siinä on 80.
Osuustoiminnan juurilla – Aatteen sankareita vai veijareita?
KTT Kari Inkinen ja YTM Mauno-Markus Karjalainen 2013
”OSUUSTOIMINNAN JUURILLA – Aatteen sankareita vai veijareita?” sukeltaa kuvin ja tekstein suomalaisen ja kansainvälisen osuustoiminnan värikkääseen historiaan. Kirja tarkastelee osuustoimintaliikkeen alkuperäistä tarkoitusta sen tunnetuimpien uranuurtajien kautta. Koskettavissa henkilötarinoissa on 70 tulisieluista pioneeria tai veijaria, jotka joko rakensivat tai tuhosivat kansanliikettä toiminnallaan. Lukija kohtaa osuustoiminnan poikkeuksellisen upean ja vaikuttavan historian, joka antaa inspiraatiota edelleen miljoonille ihmisille ympäri maailmaa. Mukana on runsaasti mielenkiintoisia liittymäkohtia nykyaikaan.
Kymmenen vuotta etuajassa – Toimitusjohtaja tuottajaomisteisessa yrityksessä
Simo Palokangas 2016
Kirja on tarkoitettu kaikille osuustoiminnallisten yritysten johtotehtävissä toimiville ja niitä tavoitteleville. Sen tarkoituksena on kertoa hyvin käytännönläheisesti, miten toimitusjohtaja hoitaa tehtäväänsä osuustoiminnallisessa yrityksessä. Kirja paneutuu myös toimitusjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan sekä muun hallituksen yhteistyöhön.
Vuorineuvos Simo Palokangas jakaa kirjassa pitkän johtamiskokemuksensa mittaan kertyneitä keskeisiä ajatuksia. Toivomuksena on, että lukija löytää ideoita, siemeniä tai uskon vahvistuksia itselleen tärkeiden yritysten johtamisen haasteisiin. Kirja on tarkoitettu niin toimivalle johdolle kuin hallintohenkilöillekin.
Yhteinen hyvä vai yksityinen etu? Yhteisötalous hyvinvoinnin rakentajana
Juhani Laurinkari 2017, 235 s..
Yhteisötalous työllistää noin kahdeksan prosenttia EU-maiden työvoimasta ja tuottaa kahdeksan prosenttia Unionin bruttokansantuotteesta. Yhteisötaloudella on siten merkittävä asema työllistäjänä ja hyvinvoinnin edistäjänä. Yhteisötalouden tavoitteisiin kuuluu tuotannon tulosten tasapuolinen jako, kansalaislähtöisyys ja oma-aloitteisuuden tukeminen. Yhteisötaloudella on siten merkittäviä sosiaalipoliittisia ulottuvuuksia.
Verkostoituneessa yhteiskunnassa on samoja piirteitä kuin perinteisessä osuustoimintaliikkeessä. Taloudelliset ja sosiaaliset arvot yhdistävän osuustoiminnan elintila kasvaa. Sen avulla lyhytaikaisiakin työsuhteita saadaan virallisen talouden piiriin. Monet maahanmuuttajat ja marginaaliryhmien jäsenet ovat työllistyneet osuustoiminnan avulla.
Kaupalliset toimijat haastavat voimakkaasti julkisen vallan toimijoita hyvinvointipalvelujen tuottajina. Tällä alalla puhdas markkinaehtoisuus ei kuitenkaan toimi, koska hyvinvointipalvelujen tuottamisen tulisi nojata vahvasti moraaliin, solidaarisuuteen ja yhteistoiminnallisuuteen.
Juhani Laurinkari tarkastelee kirjassaan yhteisötalouden merkitystä sosiaalipoliitikkona erityisesti uudistuvan hyvinvointipolitiikan näkökulmasta. Hän nälee yhteisötalouden hyvinvointipoliittiseksi keinoksi korjata markkinoiden toiminnan puutteita ja vääristymiä. Tämän prosessin tarkastelu ja näkyväksi tekeminen on julkaisun ensisijainen tavoite.
