- /
Uutiset
CreaCoop-hankkeen Osuuskunnan johtamisen ja hallinnon perusteet -verkkokurssi alkaa helmikuussa
Luovien alojen osuuskuntien kouluttamiseen keskittyvän Humanistisen ammattikorkeakoulun CreaCoop-hankkeen kevään kurssit käynnistyvät helmikuussa verkossa.
Järjestö
Osuuskunnat tuottamaan julkisia palveluja
Tiedote 19.12.2013 Pellervo-Seuran joulukuussa julkaiseman raportin mukaan Suomessa tarvitaan kiireellisesti avointa keskustelua yleishyödyllisiä palveluja tuottavien yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksista. ”Vaikka Suomi on maailmallakin tunnettu osuuskuntamaa, emme valitettavasti pärjää vertailussa näille suurille pioneerimaille, jotka ovat käyttäneet erilaisia osuuskuntamalleja menestyksekkäästi laadukkaiden julkisten ja yleishyödyllisten palvelujen eettisessä tuottamisessa”, todetaan Anne Blandin toimittamassa raportissa Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia
Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta –raportin julkistamistilaisuus
Pellervo-Seuran tilaama raportti Osuuskunnat julkisten palvelujen tuottamisessa – kokemuksia viidestä eurooppalaisesta maasta julkistetaan torstaina 19.12. klo 13.00 Pellervossa.
Timo Komulainen Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajaksi
Pellervo-Seuran valtuuskunta valitsi 12.12.2013 Helsingissä pidetyssä kokouksessaan puheenjohtajakseen maanviljelysneuvos Timo Komulaisen Nurmeksesta. Komulainen aloittaa tehtävässä 1.1.2014. Hän toimii mm. Lihakunnan hallituksen puheenjohtajana ja Atria Oyj:n hallituksen varapuheenjohtajana. Komulaisella on myös lukuisia muita luottamustehtäviä osuustoiminnassa. Aikaisempi puheenjohtaja maanviljelysneuvos Tauno Uitto jää pois valtuuskunnasta. Valtuuskunnan nykyinen varapuheenjohtaja, Kainuun Osuuspankin toimitusjohtaja Seppo Rytivaara Kajaanista jatkaa tehtävässään. Hallituksesta erovuorossa
Tapahtumat
Pellervon Päivä 2025
Pellervon Päivän 2025 teemana on: Osuuskuntien uusi aika! Arvopohjaisuus ja kiinnostus yritysten yhteiskunnallista roolia kohtaan ovat kasvaneet, ja vaatimus kohti kestävää ja uudistavaa taloutta voimistuu. Tämä avaa osuustoiminnalle mahdollisuuden erottua ja toimia jopa muutosjohtajana, sillä osuuskuntien ytimessä on kestävyys, kohtuullisuus ja yhteisöllisyys. Pellervon Päivässä haluamme keskustella siitä, miten nämä arvot näkyvät yritystoiminnassa ja ottavatko osuuskunnat
Vastuullisuus
Luontojalanjälkilaskenta tarkentuu – S-ryhmä laski valmisruokien luontojalanjäljen
S-ryhmä ja Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat koeponnistaneet luontojalanjälkilaskentaa myös yksittäisten tuotteiden tasolle selvittämällä Kotimaista-tuotesarjan valmisruokien luontovaikutuksia. Luontojalanjälkimittarin odotetaan valtavirtaistuvan myös yritysmaailmassa.
Metsä Group: Luonnon tilan vahvistaminen metsissä edellyttää uusia toimenpiteitä
Luonnonvarakeskuksen ensimmäiset tulokset Metsä Groupin omistajajäsenten metsistä osoittavat uusien luonnon monimuotoisuutta lisäävien aloitteiden tarpeellisuutta. Monimuotoisuus metsissä on indikaattorien mukaan kehittynyt sekä positiivisesti että negatiivisesti viime vuosikymmenten aikana. Tulosten perusteella sekä puuston että lehtipuuston määrä on kasvanut merkittävästi. Luontaisiin puulajeihimme perustuva puuston määrän kasvu indikoi myönteistä kehitystä niiden seuralaislajien kannalta. Lehtipuiden osuuden kasvattaminen on tärkeä toimenpide
Valio aloittaa Hiilineutraali maitotila -pilotin: tavoitteena nollata maidontuotannon hiilijalanjälki pilottitiloilla
Valio on käynnistänyt viisivuotisen Hiilineutraali maitotila -pilotin, jossa testataan hiilineutraalin maidontuotannon toimenpiteitä käytännössä. Pilottiin osallistuu neljä Valion maitotilaa eri puolilla Suomea. Pilotin tavoitteena on selvittää, miten tiloilla tehtävät konkreettiset ilmastotoimet vaikuttavat maidontuotannon päästöihin, toimivat maatilan arjessa sekä millaisia kustannushyötyjä ja -vaikutuksia niillä on. Koko elintarvikeketjun päästövähennystavoitteet luovat kysyntää hiilineutraalille maidolle. Valion tähänastisen ilmastotyön ja ilmasto-ohjelman
Blogit
Osuustoiminta Suomen itsenäisyyden rakentajana
Kun Suomi saavutti itsenäisyytensä vuonna 1917, maa oli taloudellisesti ja sosiaalisesti varsin haavoittuvainen. Koko kansan osallistuminen hyvinvoinnin rakentamiseen oli välttämätöntä, ja osuustoiminta tarjosi tähän erinomaiset työkalut.
Vaalikevät 2025 – paikallinen päätöksenteko ratkaisee alueiden menestyksen
Huhtikuussa 2025 järjestetään kuntavaalit sekä aluevaalit. Kun sote-palvelut ovat siirtyneet hyvinvointialueiden vastuulle, kuntien rooli on muuttunut. Mutta mitkä ovat kuntien keskeisimmät tehtävät tulevaisuudessa, ja miksi paikallinen päätöksenteko on niin tärkeää erityisesti osuuskunnille?
Onko euro ainoa arvo sote-palveluissa?
Hyvinvointialueet ovat tilanteessa, jossa hoitojonot pitenevät, henkilökunnan saatavuus heikkenee ja rahoituksen alijäämät kasvavat. Näiden akuuttien ja kroonistuneiden ongelmien ratkaiseminen vaatii enemmän kuin pelkkää taloudellista tasapainoilua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeitä, aina ennaltaehkäisevästä työstä hengenpelastukseen. Siksi on syytä kysyä: onko raha ainoa arvo, jolla näitä ongelmia ratkotaan?
Videot
Miksi osuuskunta? Oikean yritysmuodon valinta -webinaarin tallenne nyt saatavilla
22. lokakuuta 2024 järjestetyssä webinaarissamme lakiasianjohtaja Anne Ekonoja ja vastuukoordinaattori Jarmo Hänninen syvensivät ymmärrystä osuuskuntamuodosta ja sen eroista osakeyhtiöön verrattuna.
Miten Suomen taloudella menee? Pellervon Aamun webinaarivideo (45 min)
Pellervon Aamussa PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen keskusteli Pellervon toimitusjohtajan Mari Kokon kanssa Suomen Talouden tilasta. Lahtisen mukaan Suomen talous on ensi vuonna suuntaamassa kasvuun, mutta kasvun jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Hän korosti laskevien korkojen ja inflaation hidastumisen parantavan suomalaisten ostovoimaa, mutta epävarmuus rajoittaa kulutusta. Lahtinen nosti esiin myös työperäisen maahanmuuton merkityksen, sillä ilman ulkomaista työvoimaa Suomi
Omistajan tahto hallitustyöskentelyssä – Pellervon Aamu -tallenne (46 min)
Tallenne 5.6. pidetystä webinaarista. Miten jäsenomisteisen yrityksen hallinnossa toimiminen eroaa muista yrityksistä? Miten hallituksissa kuullaan omistajan ääntä, miten sen kuulemista voisi kehittää?
