Osuuskunnat ovat jäsentensä omistamia yrityksiä. Niiden toimintaa ohjataan aivan samoin kuin yleisemmin tunnetussa yhteisömuodossa eli osakeyhtiöissä. Määräysvaltaa käyttävät osuuskunnissa jäsenet, osakeyhtiöissä osakkeenomistajat.
Näkökulma
Osuustoimintablogissamme Pellervon asiantuntijat ja vierailevat kirjoittajat tarkastelevat osuustoimintaa ja osuuskuntia eri näkövinkkeleistä ja tasoilta.
Demokratiaa ajatellaan usein lähinnä välineenä. Se on menettelytapa, jolla saadaan kansan tai ainakin enemmistön tahto selville ja parhaassa tapauksessa toteutettua. Huono systeemi, mutta ei olla parempaakaan keksitty, kuten tavataan sanoa. Todellisuudessa demokratia pitää sisällään jotain paljon syvällisempää osallisuuden tunteesta yhteisöllisyyteen. Sellaista mikä on ehkä unohdettu myös demokratiakouluiksi aikoinaan kutsutuissa osuuskunnissa.
Tänään vietetään Yrittäjän päivää. Eikä suotta, sillä yrittäjät ja yritykset yritysmuodosta riippumatta ovat Suomen talouden ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiä toimijoita. Luovat työtä ja vastaavat merkittävästä osasta maamme verotuloista.
Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.
Olen työskennellyt Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toimitusjohtajana reilun vuosikymmenen. Kaikkiaan uraa Pellervon piirissä on 27 vuotta. Nyt on uuden aika.
Miksi monet yritykset haluavat olla vastuullisuuden edelläkävijöitä? Koska ne aidosti kokevat, että niillä on – yhteiskunnallisesti merkittävinä toimijoina – vastuukin toimia kestävästi? Toisaalta tekisikö yritys vastuullisuustoimia, jos niille ei olisi osoitettavissa minkäänlaisia taloudellisia hyötyjä? Ja tarvitseeko yrityksen vastuullisuustyön edes olla pyyteetöntä? Panokset maksavat itsensä takaisin – usein moninkertaisesti On toisaalta vaikea keksiä vastuullisuustekoa, jolla ei
Arvoisat vuosikokousedustajat Tervetuloa Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n vuosikokoukseen 2021. Minun nimeni on Ilkka Uusitalo ja toimin Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajana. Tämä onkin, hyvä yleisö, jo toinen koronapandemian aikainen vuosikokous. Emme edelleenkään kohtaa kasvokkain, vaan näin verkon välityksellä. Toki täällä paikanpäälläkin on läsnä kokousedustajia. Toivottavasti jo ensi keväänä pääsemme viettämään Pellervon vuosikokousta ja Pellervon Päivää kasvokkain. Hyvät vuosikokousedustajat, Vuonna 2020 Pellervossa tapahtui paljon niin osuustoiminnan edunvalvonnassa, osuustoimintamallin kehittämisessä, osuustoiminnan tunnetuksi tekemisessä kuin järjestön omassa kehittämisessä. Nämä ovatkin yhdistyksen vuonna 2017 hyväksytyn strategian pääkohdat. Toimintavuotemme 2020
Arvoisat vuosikokousedustajat, Kerron Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toiminnasta vuonna 2020. Puhe käsittelee vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ja hallintoon, lainsäädännön uudistustoimia, osuustoiminnan kehittämistä, yliopistoyhteistyötä ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Tuon esiin Pellervon uudistumista sekä viestinnän tärkeää roolia. Jotain on myös tästä vuodesta, koska sitä on kulunut jo paljon. Lopuksi käyn läpi taloutta, jossa on tavallista enemmän kerrottavaa koronaepidemian vaikutusten
Ilmastokriisistä ja luontokadosta on helppo syyttää kapitalismia. Onhan sen ytimessä pyrkimys jatkuvaan varallisuuden kartuttamiseen ja lähes loputtomaan kasvuun, mikä on johtanut maapallon sen kantokyvyn äärirajoille. Joten syyttää saakin, mutta ratkeaako ongelma, jos kapitalismia ei enää olisi? Mikä talousjärjestelmä sen tilalle voisi tulla, joka olisi luonnon näkökulmasta parempi? Ongelma on syvemmällä. Se on siinä, että ihminen
Pula työvoimasta vaikuttaa myös osuustoimintayrityksiin, jotka työllistävät nyt noin 100 000 ihmistä ennen muuta palveluissa ja teollisuudessa. Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta työperäisen maahanmuuton kasvattamista nykyisestä ja maahantulon hallinnollisten prosessien helpottamista.
Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toivoo maan hallitukselta, että se pohtisi tarkoin keinoja, jolla tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita voidaan ratkaista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Osuustoimintayritykset toimivat palveluiden ja teollisuuden ytimessä monilla toimialoilla ja niiden toimintakyky on keskeistä koko maan kehitykselle.
Yritystoiminnalta edellytetään yhä voimakkaammin keskittymistä yhteiskunnallisesti merkitykselliseen tekemiseen. Toivotaan, että yritykset ymmärtävät heitä, joihin niiden toiminta vaikuttaa. Paine huomioida ympäröivän maailman odotukset on suuri ja pelkästään lainsäädännön huomioiminen ei tähän aina riitä. Kestävän kehityksen ja yhteiskunnan odotusten huomioiminen ei kuitenkaan ole yritykselle uhka, vaan mahdollisuus. Vaikka osuuskuntamuotoista yritystoimintaa on ollut olemassa jo pitkään, niin näyttäisi
Kymmenen vuoden luottamushenkilöuran aikana olen oppinut, että tärkeintä ei ole täydellinen ääntämys ja vierasperäisten sanojen kirjo vaan ihmisten tunteminen, kontaktien luominen ja asian eteenpäin vieminen järjestöjen ja niissä toimivien ihmisten kautta.
Vaikuttavuusperusteisilla julkisilla hankinnoilla voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä koko yhteiskunnalle. Kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 20 miljardilla eurolla. Tämä koskettaa meitä kuntalaisia monin tavoin. Kuntavaalien alla on aiheellista kysyä, miten sinun kunnassasi varmistetaan, että hankinnat tuottavat kuntalaisille parhaan hyödyn. Onko kunnassa hankintastrategia? Onko riittävää osaamista tehdä hankintoja, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa? Jos palvelujen hankintaosaaminen on korkealla tasolla, voidaan parhaimmillaan tuottaa
Näyttäisi siltä, että vihdoin talouden tuulet ovat kääntymässä. On herätty siihen, että voiton maksimointi ei voi olla vastuullisen ja kestävän yrityksen ainoa ja ensisijainen päämäärä. Osuustoimintaliikkeellehän tässä ei ole mitään uutta, samalla reseptillä on menty jo lähes 200 vuotta. Kyse ei ole kuitenkaan vain yritysten tavoitteiden muutostarpeesta vaan laajemmasta talousjärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien on alkanut
”Itä-Suomen yliopiston osuustoimintakurssin opiskelijat pohtivat maaliskuussa 2021 kysymystä siitä, kenen kuuluu huolehtia, että nuoret saavat riittävät tiedot osuustoiminnasta. Hämmästyin jälleen nuorten aikuisten suurista valmiuksista ajatella asioita”, kirjoittaa Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu Näkökulma -blogissaan.
Asumisen hinta on yksi Suomen isoimpia haasteita. Pääkaupunkiseudulla se on niin korkea, että moni täyspäiväisesti töissä käyvä joutuu turvautumaan asumistukeen. Esimerkiksi Helsingissä pienituloisimmalla 40 prosentilla asumiseen kuluu lähes kolmasosa tuloista.
I skrivande stund står julen inför dörren och året går så småningom mot sitt slut för att stegvis övergå till ljusare tider igen.
Ilmastokriisi pakottaa yhteiskuntia muuttumaan. Muutos kannattaa aloittaa itse, eikä pakon edessä. Ilmastokriisin torjumiseksi talousjärjestelmän Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa on muututtava. Ympäristö kannattaa huomioida paljon nykyistä paremmin.
Pandemia koettelee nyt yhteiskuntaamme – ihmisiä, työpaikkoja, yrityksiä ja terveydenhuoltojärjestelmäämme. Osuuskunnat näyttäytyvät myllerryksessä vakaina, kestävinä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisina korona-ajan vakauttajina. Kyseessä on hyvinvointia luova yritysmuoto, joka antaa mahdollisuuden matalan riskin yrittämiseen erityisesti nyt, kun olosuhteet ovat poikkeuksellisen epävakaat ja vaikeat.
