Yritysten hallitusten kriteerejä on tutkittu eniten pörssiyrityksissä. Kriteerien kärkipäässä ovat koulutus, sukupuoli, riippumattomuus yrityksestä ja toimitusjohtajan aseman vahvuus.
Näkökulma
Osuustoimintablogissamme Pellervon asiantuntijat ja vierailevat kirjoittajat tarkastelevat osuustoimintaa ja osuuskuntia eri näkövinkkeleistä ja tasoilta.
Yrityksen hallituksen monimuotoisuutta – ns. diversiteettiä – pidetään yleisesti hyvän hallituksen tunnusmerkkinä. Idea pohjautuu käyttäytymis- ja päätöksentekoteorioihin, joiden mukaan monipuolinen koostumus missä tahansa ryhmässä, tiimissä tai hallitustyöskentelyssä saa aikaan parempia tuloksia kuin yksipuolisuus. Miten asia on miesten ja naisten osuuksien osalta?
Juhlapuhe 8.3.2017
Toimitusjohtaja Sami Karhu, Pellervo-Seura ry
Osuuskunta Maitosuomen Maitojuhla,
Seinäjoki 8. maaliskuuta 2017
Maataloushistorijoitsija Hannu Huvinen kaipaa blogikirjoituksessaan ratkaisuja maatalouden historian säilyttämiseen ja vaalimiseen.
Jokainen hallitus on erilainen. Niin pitää ollakin. Ei ole yhtä sapluunaa, josta voisi sanoa että ”tässä hyvä hallitus”!
Kari Huhtala jatkaa blogisarjaansa, jossa hän käsittelee osuuskunnan hallintoa. Tällä kertaa käsittelyssä hallituksen prosessit, kuten päätöksenteko, hallituksen ja toimitusjohtajan yhteistyö sekä sen yhteistoiminta.
Opiskelin 80-luvulla Viikissä maatalousteknologiaa, jossa yhtenä kurssina oli työoppi. Teknologiaan sopivasti työoppi tarkasteli tekemistä mekaanisena suorituksena. Sieltä jäi mieleen muutamia oppeja: Työsuoritus on sarja peräkkäisiä vaiheita, jotka ovat mitattavissa. Havainnoimalla ja kellottamalla saadaan vaiheelle normikesto, jota voidaan käyttää työn suunnittelussa. Kun työvaiheet pannaan peräkkäin, voidaan laskea yksittäiselle työsuoritukselle normiaika. Niinpä akunkenkien puhdistukselle ja tiskikoneen tyhjennykselle
Aloitan moniosaisen blogisarjan, jossa käsittelen osuuskunnan hallintoa. Sarja perustuu meneillään olevaan väitöskirjatyöhöni ja runsaan 10 vuoden kokemukseen osuuskuntien hallinnon kouluttajana.
Pellervo-Seura ry, Avauspuhe Pellervo-Seuran valtuuskunnan kokous (2/16) 2.12.2016, Helsinki Valtuuskunnan puheenjohtaja, maanviljelysneuvos Timo Komulainen Arvoisat Pellervo-Seuran valtuuskunnan jäsenet Tervetuloa valtuuskunnan kokoukseen. Olen tänään viimeistä kertaa valtuuskunnan kokouksessa ja sen puheenjohtajana. Haluan muutamin vedoin käsitellä Pellervon tilaa, taustaa, nykypäivää ja tulevaisuuttakin. Tähän on syytä siksikin, että meillä on määrä käynnistää tänään Pellervon strategiatyöprosessi ja asettaa
Pellervo-Seura ry Valtuuskunnan varapuheenjohtaja Kauppaneuvos Seppo Rytivaara Arvoisa valtuuskunta, hyvä puheenjohtaja Otan Pellervon valtuuskunnan puheenjohtajan tehtävän vastaan suurella kiitollisuudella. Meillä on erityinen vuosi, koska Suomi täyttää 100 vuotta ja kansakunnan rakentajan, järjestömme pioneerin Hedvig Gebhardin syntymästä tulee 150 vuotta. Osuustoimintamalli on hyvässä vedossa. Osuustoiminta kiinnostaa niin liiketoimintamallina kuin yleisemmin asiakaspinnassa ja jäsenten keskuudessa. Ajatellaan, että
Pellervo on supisuomalainen nimi ja juontuu Kalevalasta. Sampsa Pellervoinen oli haltija, kylväjä ja maan hedelmällisyyden tuottaja. Ei ihme, että agraarisessa Suomessa valittiin osuustoimintajärjestön nimeksi Pellervo. Mutta mitä tekemistä Pellervolla on ruotsin kielen kanssa?
Ylä-Savon Osuuspankki täytti 110 vuotta.
Tutkijat pääsevät aika ajoin tulilinjalle. On ”kaiken maailman dosentteja” tai vain ”teoreetikkoja”. ”Käytännön” ihmiset eivät aina näe teorioille käyttöä. Elävätkö tutkijat ikiomassa kuplassaan, ilman kytkentää ihmisten ja yritysten arkeen?
Opintomatkalla Joroisten lukion osuuskunta Eihvelin kanssa Gardajärven ympäristöön kävimme tutustumassa osuuskuntamuotoisesti järjestettyyn Garda Scuola -kouluun.
Maamme menestys perinteisissä kilpalajeissa on viime vuosina ollut laihanlainen. Nokian jälkeen yrityssarjan kärkipaikoille ei ole ollut asiaa. On yksi ranking, jossa Suomi menestyy. Osuuskuntamme ovat kovaa valuuttaa maailmantilastossa.
Olen tällä viikolla Joroisten lukio Osuuskunta Eihvelin kanssa Gardajärven ympäristöön ja sen yrityksiin tutustumassa. Pääpainona on osuuskunnat, mutta käymme myös muutamassa perheyrityksessä, sekä erikoisuuten osuuskunnan pyörittämään kouluun Arcon kylässä.
Ruokakauppaan kuuluu kummia. S-ryhmän Antti Oksan mukaan kasvikset ovat nyt kaikkein nopeimmin kasvava ruokakulutustrendi (IL 30.9.). Saman kaupparyhmän Ilkka Alarotu sanoo asian vielä suoremmin: suomalainen härkäpaputuote on ohittanut porsaan sisäfileet ja lähentelee karjalanpaistilihojen myyntiä (MT 29.9.). Puoli vuotta sitten juuri kukaan ei tiennyt mitään nyhtökaurasta tai härkäpapugranolasta. Nyt ne ovat koko kansan huulilla. Toimistojen kahvituvissa
Monessa osuuskunnassa mietitään tänäkin syksynä hallinnon valintoja. Sopivista ja pätevistä ehdokkaista voi olla pula. Osuuskunnan päättäjien kannattaa kysyä, onko ongelma osin itse aiheutettu?
Kari Huhtala aloittaa uuden bloginsa ”Karilta irti”, jossa hän arvioi ja kummastelee arjen asioita, usein osuustoimintaa. Lujalla, mutta lempeällä otteella.
”Jos et paljon mitään, tutustu Cooperatives Europen julkaisuun – Osuustoiminnan voima (The Power of Cooperation)”, toteaa Cooperatives Europen hallituksen jäsen Salme Näsi blogitekstissään.