Vesiosuuskuntia käytetään vesihuollon ja mahdollisesti jätevesihuollon järjestämiseen yleensä haja-asutusalueilla. Niiden jäseniä ovat alueella olevien kiinteistöjen omistajat eli vesiosuuskunnan palveluiden käyttäjät.
Alle 18-vuotias voi olla huoltajan suostumuksella osuuskunnan jäsen, mutta hän ei voi olla perustamassa sitä. Hän ei voi myöskään tulla valituksi osuuskunnan hallitukseen.
Osuustoiminta ei ole toimialasidonnaista, vaan sopii kaikkialle, missä voimien yhdistämisellä päästään parempaan lopputulokseen kuin yksin toimittaessa. Niinpä osuuskuntia toimii eri toimialoilla sekä kaupungeissa että maaseudulla.
Keskinäisen vakuutusyhtiön omistavat sen vakuutuksen ottajat. Keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksen ostaminen keskinäisestä vakuutusyrityksestä tuottaa automaattisesti jäsenyyden. Keskinäiset vakuutusyhtiöt ovat myös osuustoiminnallisia yrityksiä.
Osuuspankki on osuuskuntaa vastaava yhtiömuoto luotto- ja rahoitusalalla. Osuuspankkien toimintaan sovelletaan osuuspankkilakia osuuskuntalain lisäksi.
Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnalla on hallintoneuvosto. Se valitsee hallituksen jäsenet ja usein myös toimitusjohtajan. Sen tehtävänä on valvoa, että hallitus ja toimitusjohtaja toimivat osuuskuntalain ja osuuskunnan sääntöjen mukaisesti.
Hallitus on yrityksen tärkein hallintoelin. Hallituksen tärkein tehtävä on osaavan toimitusjohtajan löytäminen. Sen tehtävänä on yhteistyössä toimitusjohtajan kanssa määritellä yrityksen strategiset linjaukset ja valvoa niiden toimeenpanoa. Hallituksen tehtävänä ei ole puuttua yrityksen operatiiviseen johtamiseen. Rooliero toimitusjohtajan kanssa on pidettävä selvänä.
Osuuskuntalain mukaan hallitukseen kuuluu vähintään yksi ja enintään viisi jäsentä. Säännöillä voidaan määrätä enemmänkin jäseniä. Useampi jäsenisessä hallituksessa on oltava puheenjohtaja.
Osuustoiminnan periaatteet: Vapaaehtoinen ja avoin jäsenyys Osuuskunnat ovat vapaaehtoisia organisaatioita, jotka ilman sukupuolista, yhteiskunnallista, rodullista, poliittista tai uskonnollista syrjintää ovat avoimia kaikille, jotka voivat käyttää osuuskunnan palveluja ja ovat valmiita noudattamaan jäsenyyden velvoitteita. Demokraattinen jäsenhallinto Osuuskunnat ovat jäsentensä hallitsemia demokraattisia organisaatioita. Päätöksentekoon aktiivisesti osallistuva jäsenistö määrää niiden toimintalinjoista. Luottamushenkilöinä toimivat miehet ja naiset ovat vastuussa
Osuuskunta on jäsentensä omistama ja demokraattisesti hallitsema yritys. Osakeyhtiön omistavat osakkaat, joilla on hallussa osakeyhtiön osakkeet Osuuskunnassa päätösvalta jakautuu pääsäännön mukaan jäsen ja ääni –periaatteella. Osakeyhtiöissä äänivalta jakautuu osakeomistuksen mukaan. Osuuskunnassa tulos jaetaan pääosin sen mukaan kuin kukin jäsen on käyttänyt osuuskunnan palveluita. Osuuskunnassa palveluiden tuottaminen on pääasia. Osakeyhtiössä pääoman tuotto on yleensä pääasia ja
Osuustoimintayrityksen kaksoisluonne tarkoittaa, että osuuskunta toimii jäsenistönsä suuntaan omistajiensa demokraattisena jäsenyhteisönä ja markkinoiden suuntaan tehokkuutta ja tulosta tavoittelevana liikeyrityksenä.
Osuuskunta on yritys, jonka sen jäsenet omistavat. He myös päättävät osuuskunnan toiminnasta käyttämällä päätösvaltaa osuuskunnan hallinnossa. Valta tuo jäsenille myös vastuun. Osuuskunnan ajatus on, että sen jäsenet käyttävät osuuskunnan tuottamia tuotteita ja palveluita. Osuuskunnan jäsen maksaa osuuskuntaan liittyessään osuusmaksun. Osuusmaksuista koostuu osuuskunnan liiketoiminnan edellyttämä oma pääoma. Osuuskunnan päätöksenteon erityinen piirre on demokratia. Jokaisella jäsenellä on ylintä
Asiakasomistajien äänivalta ja vastuu jakautuu heidän maksamiensa vakuutusmaksujen suhteessa. Tässä se eroaa osuustoiminnallisesta jäsen ja ääni -periaatteesta. Vaikuttamismahdollisuuksia asiakasomistaja voi käyttää vakuutusyhdistyksensä yhdistyskokouksessa tai keskinäisen yhtiön yhtiökokouksessa, joissa valitaan vakuutuksenottajien edustajat vakuutusyhtiön tai vakuutusyhdistyksen hallintoon.
Osuustoiminta on osuuskunnan puitteissa tapahtuvaa taloudellista ja sosiaalista toimintaa, jonka tarkoituksena on tarjota jäsenilleen näiden tarvitsemia hyödykkeitä ja palveluksia mahdollisimman edullisin ehdoin sekä jäsenten hyvinvoinnin turvaaminen.
Osuuskunta on monille eri toimialoille soveltuva yritysmuoto. Osuuskunnan asioista päättävät sen jäsenet eli omistajat tasa-arvoisesti jäsen ja ääni –periaatteella. Osuuskunnan perustamiseen tarvitaan vähintään yksi henkilä, yritys tai muu yhteisöä. Osuuskunta on joustava yritysmuoto, jonka perustaminen on mahdollista pienelläkin sijoituksella, sillä laki ei määrittele minimipääomaa. Kuten muillakin yrityksillä, myös osuuskunnalla on aina oltava edellytykset kannattavaan toimintaan.
I skrivande stund återstår några få dagar kvar till jul. Julen är en glädjens tidpunkt på året som firas på många olika sätt bland olika kulturer i världen. För oss i Norden innebär julen en tidpunkt av frid, glädje och god samvaro med nära och kära. Jul innebär också ett brytningsskede i och med att
Ensi vuoden aikana suomalaiset kunnat uudistuvat merkittävästi: tammikuun aluevaalit toimivat lähtölaukauksena resurssien uusjaolle. Hyvinvointialueet ryhtyvät organisoimaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen palveluita, jolloin kunnille jää paljon aiempaa enemmän voimavaroja miettiä elinvoimakysymyksiä.
Etelä-Karjalan Osuuspankki lahjoittaa LUT-yliopistolle 200 000 euroa. Lahjoituksellaan osuuspankki haluaa toimia luonnon ja ympäristön sekä nuorten työllistymisen ja koulutuksen hyväksi. Paikalliset vastuullisuusteot ovat pankin omistaja-asiakkaiden vahva toive.
Pellervon Ilkka Uusitalo kannustaa perustamaan lisää osuuskuntia sosiaalialalle ja terveydenhuoltoon
Osuuskuntia on Suomessa hälyttävän vähän, sosiaali- ja terveydenhuollon yrityksistä alle prosentti. Kuitenkin kyseessä on joustava yritysmuoto, joka sopii monenlaisiin tarpeisiin. Etenkin sellaisiin, joissa keskiössä on yhteisön etu, kuten soten sekä ensihoidon palveluiden järjestämiskysymyksissä, toteaa Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo. ”Yritysmallimme arvot sopivat erinomaisesti yhteen tulevissa aluevaaleissa puheena olevien palvelujen ihanteellisen tuottamisen suhteen. Uskon, että
Pellervon valtuuskunnan varapuheenjohtajuus siirtyi perjantaina 10. joulukuuta pidetyssä kokouksessa oululaiselta, SOK:n Matti Pikkaraiselta hattulalaiselle, Osuuskauppa Hämeenmaan Jussi Suomaalle.