Maaliskuussa käynnistynyt sosiaalisen median kampanja herättelee 15 vuotta täyttäneitä nuoria huomaamaan, että osuuskunta on nerokas yritysmuoto ja tapa rakentaa kestävää tulevaisuutta yhdessä. Lyhyesti kyse on sanojen ”osuustoiminta” ja ”osuuskunta” tunnetuksi tekemisestä. Kolmen kuukauden aikana osuustoiminnan lähettiläinä toimi 13 eri sosiaalisen median vaikuttajaa eli sellaista henkilöä, joiden julkaisutileillä on vakiintuneesti kiinnostava määrä seuraajia. Mukaan valittiin vaikuttajien
Osuustoimintakeskus Pellervon hallitus hyväksyi 8. kesäkuuta pitämässään kokouksessa Pellervon eduskuntavaaliohjelman 2023. Pellervon eduskuntavaaliohjelma 2023:Työtä ja hyvinvointia osuustoiminnan avulla
”Osuustoiminnalla on sosiaalinen, taloudellinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Sillä on myös hyvin merkittävä – ja vähän päässyt unohtumaan päässyt – rooli myös Suomen historiallisessa kehityksessä. Siksi tästä talousmallista pitäisi kertoa nuorille”, totesi aineettoman pääoman professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta.
Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n hallitus hyväksyi 8. kesäkuuta talotekniikan ja teollisuuden asennus- ja huoltotoiminnan yritysten hankintaosuuskunnan Salok Osk:n yhdistyksen jäseneksi. Salokilla on yli 40 jäsenyritystä.
Arina on jakanut vuodesta 2013 alkaen vuosittain 50 000 € lasten ja nuorten harrastustoimintaan. Tukea ovat voineet hakea pohjoissuomalaiset lasten ja nuorten liikuntaseurat, avustus- ja hyväntekeväisyysjärjestöt sekä muut yhteisöt, jotka kohdentavat tuen lasten ja nuorten toimintaan. Tänä keväänä ehdokkaiksi äänestykseen hyväksyttiin yhteensä 102 yhteisöä.
Savolainen Maitomaa jatkaa ponnistelujaan kestävämmän maidontuotannon puolesta painamalla maitojensa tuotekohtaiset hiilijalanjäljet tölkkeihin ensimmäisenä meijerinä Suomessa. Merkinnän on tarkoitus auttaa kuluttajia arvioimaan, mistä omien ruokavalintojen kasvihuonekaasupäästöt koostuvat, mutta myös kertoa työstä, jota meijerillä tehdään hiilijalanjäljen pienentämiseksi.Pakkausmuutoksellaan meijeri haastaa myös muita toimijoita päästöavoimuuteen.
Valio uudistaa 1.5.2023 maitotilojen vastuullisuusohjelman. Jatkossa tilat voivat saada maitolitroilleen hintalisää lehmien laiduntamisesta ja ulkoilusta, luonnon monimuotoisuutta tukevasta viljelystä ja tilan hiilijalanjäljen pienentämiseen tähtäävästä työstä. Uudistus on merkittävä myös maatalouden isossa kuvassa, sillä noin 80 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta on Valion vastuullisuusohjelman piirissä. Uudistuksen jälkeen Valio maksaa lainsäädännön vaatimukset ylittävistä toimenpiteistä lähes 50 miljoonaa euroa omistajilleen eli osuuskuntien kautta maitotiloille.
Maailmalla on esimerkkejä yrityksistä, joiden valtava menestys on tapahtunut asiakasomisteiseksi muuttumisen myötä. Voi olla että ilmiö yleistyy. Ajatuksen ympärille onkin muodostunut muutama vuosi sitten käynnistynyt “yhteisöexit” (exit to community) liike joka pyrkii tekemään tämänkaltaisista omistajanvaihdoksista suositumpia, etenkin teknologiayhtiöiden perustajien parissa. Sen lisäksi että yhteisöexit voisi olla ratkaisu moniin teknologiayhtiöiden ongelmiin, jotka kumpuavat niiden perinteisesti osakeyhtiömuotoisesta omistusmallista, se voisi myös ratkaista haasteita, jotka liittyvät osuuskuntamuotoisten yhtiöiden perustamiseen toimialoille, joilla ne ovat perinteisesti olleet harvinaisia.
Arinan hallitus on päättänyt osuuskaupan lahjoituksista Lapin yliopiston ja Oulun yliopiston varainhankintaan. Arina lahjoittaa yliopistoille yhteensä 175 000 €, euron asiakasomistajaa kohden. Lahjoituksista Lapin yliopisto saa 50 000 € ja Oulun yliopisto 125 000 €, perustuen Arinan jäsenmäärän maantieteellisen jakaumaan. Yliopistot saavat lahjoituksille valtiolta jopa 2,5-kertaisen vastinrahan, joten lahjoituksilla on merkittävä aluevaikutus.
Osuustoimintakeskus Pellervo ry kannattaa EU-tasoista yritysvastuusääntelyä ja pidämme ehdottoman tärkeänä ja järkevänä, että EU toimii asiassa suunnannäyttäjänä. Direktiiviesitys on kuitenkin laaja ja paikoin vaikeaselkoinen kokonaisuus, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia sekä yritysten arvoketjuihin että niitä ympäröivään yhteiskuntaan. Direktiivillä luodaan myös osittain uudenlaista lainsäädäntöä.
S-ryhmässä on edistetty mielen hyvinvointia pitkäjänteisesti, ja mielialahäiriöistä ja masennuksesta johtuvat sairauspoissaolot saatiin kääntymään laskuun vuonna 2019. Korona-aikana ahdistuneisuus ja työuupumus on lisääntynyt Suomessa, ja mielenterveyden haasteista johtuvat poissaolot kasvoivat vuonna 2021 myös S-ryhmässä. Mieli ry myönsi keväällä 2022 HOK-Elannolle Hyvän mielen työpaikka® -tunnustuksen osoituksena sitoutumisesta henkilöstön mielenterveyden edistämiseen.
Viime aikoina olemme saaneet tavata jäsenosuuskuntiemme ylintä johtoa. Olemme keskustelleet osuustoiminnasta ja sen merkityksestä nykyajassa.
Uusi osuustoiminnan ja keskinäisyyden työelämäprofessuuri vahvistaa erityisesti osuustoiminnallisiin ja keskinäisiin yhtiöihin liittyvää osaamista Turun yliopistossa.
Ensi kesästä lähtien Osuuskunta Satamaidon tuotteista osa valmistetaan Envor Pori Oy:n tuottamalla biokaasulla. Uusiutuvan energian raaka-aineena on Porin Veden Luotsinmäen jätevedenpuhdistamolla syntyvä liete.
Biokaasu jalostetaan laitoksella biometaaniksi, jolloin sen sisältämä hiilidioksidi poistetaan ja lopputuotteena on maakaasua vastaava puhdas ja hiilivapaa paikallisesti tuotettu bioenergia.
Valio ja suomalainen biotekniikan startup eniferBio ovat sopineet PEKILO®-mykoproteiinin tutkimus- ja kehitysyhteistyön aloittamisesta. Yhteistyön tavoitteena on tuoda uusi, kotimainen ja vastuullisesti tuotettu proteiini suomalaisten ruokapöytiin vuoden 2025 aikana. Kumppanuuden alkuvaiheessa tutkitaan elintarviketeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä uusien proteiinivalmisteiden tuotannossa.
ICA on käynnistänyy laajan uudelleenarviointiprosessin, jonka tarkoituksena on syventää osuuskuntaidentiteettiä ja selvittää, kuinka hyvin julkilausuma on kestänyt aikaa.
CA haluaa osallistaa koko globaalia osuustoimintayhteisöä identiteetin uudelleenarviointityössä.
Työn avuksi on tehty kysely, johon toivotaan vastauksia osuustoimijoilta ympäri maailman: niin rivijäseniltä, työntekijöiltä kuin osuustoimintaan enemmänkin perehtyneiltä asiantuntijoilta.
Viidettä kertaa järjestetty maatalousosuustoiminnan innovaatiopalkinto jaettiin keskiviikkona 27.4. Brysselissä. Cogecan järjestämään kilpailuun osallistui yli 100 osuustoimintayritystä, jotka olivat tehneet mielenkiintoisia ja uraauurtavia kestävän kehityksen innovaatioita ja tuottaneet näin taloudellista, sosiaalista tai ympäristöllistä lisäarvoa.