Kansalaislähtöinen sosiaalipolitiikka kilpailuvaltiossa -kirja julkaistiin: Yhteisötalous on kolmas tie

Featured Video Play Icon

Professori (emeritus) Juhani Laurinkarin Kansalaislähtöinen sosiaalipolitiikka kilpailuvaltiossa -teoksen julkistamistilaisuus pidettiin verkossa 26.maaliskuuta.

Yhteisötalous on keino turvata kansalaisten taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Kyse ei ole vain markkinalähtöisestä toiminnasta vaan siitä, että kaikista kansalaisista tulee pitää huolta. Lähtökohtana on kuitenkin kansalaisten oma aktiivisuus, ei valtio-ohjattu toiminta. Tätä sosiaalipolitiikan teemaa käsittelee Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Juhani Laurinkari uudessa kirjassaan.

”Yhteisötalous perustuu kansalaisten joukko-organisoitumiseen yhteisiin päämääriin niin, että ohjausvalta on heillä itsellään moninaisten yksityisoikeudellisten organisaatioiden kautta”, Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu totesi julkistamistilaisuudessa.

Laurinkari käsittelee kirjassa mm. seuraavia teemoja: Hyvinvointivaltion muutokset kilpailutalouden oloissa, kansaislähtöisyys ja osallistumismahdollisuudet hyvinvointiyhteiskunnan keskeisinä arvoa, osuustoiminta sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajana, järjestöt ja yhdistykset tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden edistäjinä ja keskinäiset yhtiöt vakuutustoiminnan harjoittajina. Lopuksi hän pohtii myös yhteisötaloutta ekologisesti kestävänä toimintana.

Kirjan ovat julkaisseet yhdessä Ajatuspaja Kompassi ja Osuustoimintakeskus Pellervo ry.

Teosta voi lukea verkkokirjana ja pdf-versiona.

Yksittäiskappaleen painettua kirjaa voi tilata maksutta Pellervon verkkokaupasta.

Tilaisuuden puheenvuorot (pdf)

Avaus, toimitusjohtaja Sami Karhu, Osuustoimintakeskus Pellervo

Alustus ja kirjan esittely, professori Juhani Laurinkari

Arviointipuheenvuoro  ja esitysdiat, yliopistonlehtori Veli-Matti Poutanen, Itä-Suomen yliopisto

Kommenttipuheenvuoro, kansanedustaja Jari Koskela

Kommenttipuheenvuoro, toiminnanjohtaja Tapio Luoma-aho, Ajatuspaja Kompassi

Tilaisuuden tallenne:


https://youtu.be/WRSLy_HqlzE?t=33

Jaa artikkeli

Lue myös

Poikkeuslaille jatkoa: vuosikokokokouksen voi pitää vielä syyskuussa

Hallitus antoi 15.4.2021 esityksen yhteisöjen kokouksia koskevien poikkeussäännösten jatkamisesta 30.6.2022. Nykyinen poikkeuslaki on voimassa 30.6.2021 saakka. Hallituksen esityksen mukaisesti yhteisöjen vuosikokoukset voidaan siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021. Muutoin ehdotus vastaa sisällöltään voimassa olevaa poikkeuslakia.

Kantarin tutkimus: Alle puolet nuorista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi 

Osuustoiminnan isoin haaste on, ettei sitä tunneta riittävästi. Kantar TNS selvitti Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n pyynnöstä 18-30 -vuotiaiden suomalaisten asenteita osuustoimintaa ja yhteisyrittäjyyttä kohtaan. Kävi ilmi, että vain 41 % nuorista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi. Joka neljäs arvelee sen olevan yhdistys ja joka viides veikkaa säätiöksi. Kuitenkin tutkimuksen vastaajat suhtautuivat osuustoimintaan pääosin myönteisesti, kun heille siitä kerrottiin.  

Osuustoiminta huomioidaan kotimaisen omistajuuden raportissa

”Me haluamme, että osuustoiminta säilyy suomalaisessa yhtiörakenteessa.” Näin totesi kansanedustaja Juha Sipilä, kun hänen johtamansa kotimaisen omistajuuden ohjelman -työryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle keskiviikkona 24.3.2021. Työryhmän tehtävänä oli tunnistaa keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta.