Suomalaiset kirjautuvat jatkossa helpommin sähköisiin palveluihin eri tunnusten hallinnoimisen sijasta, kun Suomen markkinoille tuodaan kansallinen digitaalinen tunnistautumispalvelu. Hankekokonaisuuden vetäjäksi on perustettu Suomen Tunnistautumisosuuskunta, joka kutsuu digitaalisen liiketoimintansa edistämisestä kiinnostuneet yritykset kehittämään palvelua yhdessä.
ICA eli Maailman osuustoimintajärjestö on päättänyt aloittaa osuustoiminnan arvojen ja periaatteitten tarkastelun. Työtä ohjaamaan nimettiin 20 hengen asiantuntijakomitea, jonka jäsenistä suomalaisia on peräti kaksi: Johtamisen professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta ja Helsingin yliopistosta äskettäin eläköitynyt oikeustieteen dosentti Hagen Henry.
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on alettu yhä laajemmin keskustella siitä, miten jatkuva kasvu ei ole enää mahdollista yrityksillekään. Uudehko ajattelutapa on nDegrowth-talous, josta on käytetty suomennoksia kuten kohtuutalous, ei-kasvu tai negatiivinen kasvu. Se tarkoittaa vapaaehtoista talouden koon rajoittamista, ympäristön ja luonnonvarojen talouskasvulle asettamien rajojen tunnistamista ja pyrkimystä pois sokeasta uskosta talouskasvun ja hyvinvoinnin yhteyteen.
Metsä Group on tehnyt 250 000 euron suuruiset lahjoitukset Helsingin ja Oulun yliopistoille. Lahjoitukset kohdennetaan Helsingin yliopiston luonnontieteelliselle sekä maatalous-metsätieteelliselle koulutusaloille ja Oulun yliopiston tekniikan koulutusalalle. Metsä Group haluaa investoida näiden alojen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.
Euroopan komissio julkisti torstaina 9. joulukuuta kauan odotetun yhteisötalouden toimintasuunnitelmansa (Action Plan on Social Economy). Osuustoiminta on osa yhteisötaloutta.
Suunnitelman tavoitteena on luoda Eurooppaan suotuisa ekosysteemi yhteisötalouden ja sen toimijoiden menestymiselle.
Valio aloittaa yhdessä VTT:n kanssa projektin, jossa tutkitaan, millaisia ainesosia solumaatalouden avulla voitaisiin tuottaa elintarviketeollisuuden käyttöön. Tutkimusprojektissa kehitetään teknologiaa bioteknisesti tuotetuille proteiineille. Solumaataloudessa ruoka tuotetaan bioreaktoreissa, joissa ne kasvavat mikrobien avulla fermentoimalla. Fermentointi on Valiolle ennestään tuttu prosessi, sillä sitä käytetään perinteisesti hapanmaitotuotteiden ja juustojen valmistuksessa.
Suuryritysten vastuullisuustavoitteet heijastuvat yhä enemmän pieniin ja keskisuuriin yrityksiin suuryritysten kokiessa kasvavia paineita päivittää alihankintaketjujaan. OP:n tutkimuksen mukaan suuryritykset ovat nyt valmiita tekemään vastuullisuuden nimissä myös yrityksen talouteen negatiivisesti vaikuttavia toimia.
S-ryhmän tekemä ilmastotyö ylsi tänä vuonna arvosanaan A- maailmanlaajuisessa CDP-arvioinnissa. Metsä Board sai erinomaisen kolminkertaisen A-luokituksen ympäristöjohtajuudestaan ilmastonmuutoksen, vesiturvallisuuden ja metsien alalla.Se on yksi vain 14 yrityksestä, jotka saavuttivat kolminkertaisen A:n lähes 12 000 yrityksestä.
Kansainvälinen osuustoimintaliitto on jälleen julkistanut World Cooperative Monitorin, nyt 10. kertaa. Laaja selvitys kokoaa globaalisti yhteen osuustoiminnan talousluvut vuodelta 2019 sekä toimialoittain että yleisellä tasolla. Listoille yltäneiden suomalaisten yritysten joukko ei ole muuttunut edellisestä vertailusta.
Mitkä tekijät motivoivat nuoria lähtemään mukaan jäsenpohjaisiin organisaatioihin? Tätä pohti joukko nuoria ja muutama varttuneempi Pellervon ja Finlands Svenska Andelsförbundin ruotsinkielisessä webinaarissa 4.11.
Atria toi aiemmin tänä vuonna hiilijalanjälkimerkinnän kaikkiin kanatuotteisiin. Merkintä pakkauksessa kertoo tuotteen koko tuotantoketjun ilmastovaikutuksen hiilidioksidiekvivalenteiksi muutettuna. Laskenta kattaa noin puolet Atrian tilajäljitetystä possunlihasta ja edustaa näin keskimääräistä Atrian possutuotteiden hiilijalanjälkeä.
Kaikki reilu sata suonenjokelaismeijerin tilaa kattanut laskenta osoitti kivennäismaiden ilmastohyödyt turvepeltoihin verrattuna.
Maitomaa laski alkutuotantonsa hiilijalanjäljen viime kesänä. Nyt alkutuotannon lukuun lisättiin turvepeltojen ja maankäytön muutosten vaikutukset, ja selvitystä laajennettiin kattamaan raakamaidon logistiikan sekä meijerituotannon päästöluvut.
Finlands Svenska Andelsförbundin hallitus myönsi kokouksessaan 4.11. järjestön kultaisen ansiomerkin neljälle vaikuttajalle. He ovat Hannu Krook, joka siirtyi vuosi sitten SOK:n pääjohtajaksi uusmaalaisen osuuskauppa Varuboden-Oslan toimitusjohtajan tehtävistä, ruotsinkielisen maataloustuottajajärjestö SLC:n puheenjohtaja Mats Nylund, hallituksen puheenjohtaja, Vaasan osuuspankin pitkäaikainen hallituksen jäsen, dekaani Pirjo Laaksonen ja osuuskunta Maitosuomen hankintapäällikkö, aiemmin osuuskunta Milkan toimitusjohtaja Ann-Charlott Kjerp. Myöntämisen perusteluina
Myös julkisyhteisö voi olla osuuskunnan aktiivinen perustaja, Esimerkiksi Oulussa kotipaikkaansa pitävän Pohjois-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon osuuskunnan takana on kolme sairaanhoitopiiriä ja kaksi kuntayhtymää. Se tarjoaa erikoislääkäripalveluita ja on alueellaan menestyksekkäästi ratkonut lääkäreiden saatavuuteen liittyviä ongelmia.
S-ryhmä on pudottanut oman toimintansa hiilipäästöjä vuodesta 2015 vuoden 2020 loppuun jo 70 prosenttia. Kaikkiaan ryhmän tavoitteena on leikata päästöjään 90 prosenttia vuoteen 2030 mennessä, ja vähennyksissä on nyt edetty selvästi etupainotteisesti.
Viikolla 43 vietettävä Reilun kaupan viikko pureutuu ilmastonmuutokseen, joka on tehnyt viljelijöiden arjesta ja toimeentulosta yhä epävarmempaa. Yksi ilmastonmuutokselle herkimmistä raaka-aineista on kahvi. Entistä lämpimämmät ja kosteammat olosuhteet saavat kahvin kukat putoamaan liian aikaisin ja kasvitaudit yleistymään. Reilun kaupan tiloilla kahvipensaita on vaihdettu uusiin kestävämpiin pensaisiin ja osuuskuntia on koulutettu pitkäjänteisimmiksi ja strategisemmiksi. Työn seurauksena tuotanto on kasvanut ja kestää nykyään paremmin ilmastonmuutoksen riskejä.
Työ- ja elinkeinoministeriö on myöntänyt kolme miljoonaa euroa valtionavustusta valtakunnallisen yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen perustamiseksi. Kyseessä on asiantuntijayksikkö, joka tukee yhteiskunnallisten yritysten syntymistä ja kasvua. Hankkeen taustalla on kuusi organisaatiota, joiden asiantuntijoita keskuksessa hyödynnetään. Pellervon koordinaatiovastuulla ovat neuvonta- ja ohjauspalvelut, johon tehtävään on palkattu Pellervon valtuuskunnan jäsen, Coop Finland ry:n Jarmo Hänninen. Hänen työsuhteensa ulottuu vuoden 2023 loppuun.
Tulevaisuuden ruokaketjun pitää vastata niin ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kuin odottamattomiinkin kriiseihin. Iskunkestävyyttä tarvitaan, ja osuustoiminta on tässä keskeisessä roolissa. Euroopan maataloustuottajien osuuskuntien kattojärjestön Cocegan edustajat kokoontuivat Tanskaan 6. lokakuuta Cocega Business Forumiin keskustelemaan siitä, millä keinoin rakennetaan kestäviä ja vastuullisia globaaleja ruokaketjuja. ”Pandemian aikana eurooppalaiset maatalousosuuskunnat osoittivat suuren joustamiskykynsä”, kehui Cocegan pääsihteeri Ramon Armengol. Hänen mukaansa
Skotlantilaisen St Andrewsin yliopiston jakaman ympäristöpalkinnon tavoitteena on tunnustaa ja tukea innovatiivisia ja inspiroivia toimia ympäristöhaasteiden kuten ilmastokriisin ratkaisemiseksi. Tänä vuonna se päätettiin myöntää pohjoiskarjalalaiselle Lumimuutos Osuuskunnalle kiitoksena heidän luonnonelinympäristöjä ennallistavasta ja maailman luontaistalouksia tukevasta työstään. ”St Andrews -palkinto on jo muuttanut meitä. Henkilökunta ja mukana olevat yhteisöt tuntevat, että heidän pitkäaikainen sitoutumisensa kotiseutuunsa sekä
OP:n perustehtävästä kumpuavaa vastuullisuustyötä halutaan kehittää tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Osana omistaja-asiakasohjelmaansa OP kutsuu ensimmäistä kertaa omistaja-asiakkaansa osallistumaan tulevien vastuullisuustekojen valintaan. OP Mediassa on 4.-31.10. avoinna kyselylomake, jolla voi ottaa kantaa oman osuuspankin vastuullisuustyöhön.
