Osuuskunta – Pieni voima suureksi. Käsikirja osuuskunnan jäsenelle
Teksti: Sami Karhu
7. Jäsenet huolehtivat osuuskunnan pääoman riittävyydestä
Yrityksen pääomantarve ei riipu yritysmuodosta, vaan kaikki yritykset tarvitsevat toimiakseen omaa tai vierasta pääomaa – yleensä molempia. Ulkopuoliset rahoittajat eivät anna lainapääomaa, jos omistajat eivät ole sijoittaneet omaa pääomaa yritykseen.
Osuuskunnan omistaja, jäsen, on velvollinen sijoittamaan yritykseensä riskipääomaa. Pääomavälineitä on erilaisia. Ainoa pakollinen pääomaväline on osuusmaksu.
Osuusmaksulla jäsenyyden oikeudet
Osuus tuo kaikki jäsenen oikeudet. Keskeisimpiä oikeuksia ovat äänioikeus, oikeus osuuskunnan tuottamaan ylijäämään sekä säästöön osuuskunnan mahdollisessa purkutilanteessa.
Jäsenen on otettava vähintään yksi osuus ja maksettava siitä osuuskunnalle sen säännöissä määrätty osuusmaksu. Yksi osuus on aina samansuuruinen. Laki ei määrää osuuden euromäärän ala- tai ylärajaa, vaan se on täysin osuuskunnan säännöissä määrättävissä. Osuusmaksu on maksettava osuuskunnalle määräajassa yhtenä tai useampana eränä.
Tällainen yhden osuuden velvoite on tyypillistä palvelu- ja kuluttajaosuuskunnissa. Jäsen on velvollinen ottamaan ja maksamaan yhden osuuden ja tämän jälkeen jäsen voi käyttää osuuskunnan palveluja miten paljon tahansa ilman, että hänen pitää ottaa lisää osuuksia.
Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnan jäsenellä on velvollisuus ottaa useita osuuksia osuuskuntaan liittymisen yhteydessä tai jäsenyyden aikana ja että tällainen velvollisuus voi vähentyä jäsenyyden aikana. Säännöissä on silloin säädettävä, miten tämä määräytyy. Tällainen on tyypillistä tuottajaosuuskunnissa ja se tapahtuu yleensä osuuskunnan palvelujen käytön suhteen. Eli mitä mittavammin toimittaa raaka-ainetta osuuskunnan jalostettavaksi ja markkinoitavaksi, sitä enemmän osallistuu yrityksen pääomahuoltoon.
Esimerkki: Osuusmaksut tuottajaosuuskunnassa
Tuottajaosuuskunnassa jäsenellä voi olla yhdessä osuuskunnassa kiinni osuuspääomaa eri muodoissa kymmeniä tuhansia euroja. Kun osuuksia on tyypillisesti useissa osuuskunnissa, yhteenlasketut osuusmaksut voivat nousta jopa yli 200 000 euroon. Kuluttaja- ja palveluosuuskunnissa osuuksia otetaan yleensä yksi ja sen hinta vaihtelee tyypillisesti muutamasta kymmenestä eurosta noin sataan euroon.
Oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan erilaiset osuudet
Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunta voi antaa oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan erilaisia osuuksia. Näihin tulee tutustua osuuskuntakohtaisesti.
Osuuskunnan osakkeet on tarkoitettu tuottamaan
Säännöissä voidaan määrätä, että osuuskunnalla voi olla myös osakkeita. Tämä on osakeyhtiömäinen osuuskunnan pääoman hankintatapa ja se antaa mahdollisuuden jäsenistölle osallistua myös sijoittajaintressillä osuuskunnan pääomahuoltoon.
Osuusmaksun korottamistavat
Osuusmaksua voidaan korottaa maksua vastaan (maksullinen korotus) tai maksutta (rahastokorotus) taikka osittain maksua vastaan (sekakorotus). Rahastokorotus ja sekakorotus voidaan toteuttaa myös siten, että osuuskunta antaa uusia osuuksia, lisäosuuksia tai sijoitusosuuksia. Osuusmaksun korotuksesta päättää osuuskunnan kokous.
Maksullinen korotus toteutetaan siten, että osuusmaksua koskevaa sääntöjen määräystä muutetaan ja jäsenet velvoitetaan maksamaan osuuskunnalle korotuksen määrä siten kuin säännöissä määrätään.
Rahastokorotus toteutetaan siten, että osuusmaksua koskevaa sääntöjen määräystä muutetaan tai sääntöjä muuttamatta annetaan uusia osuuksia ja jakokelpoista ylijäämää siirretään jäsenen osuusmaksuksi vastaavassa suhteessa kuin jäsenille voidaan jakaa ylijäämää tämän lain ja sääntöjen mukaan.
Sekakorotus toteutetaan siten, että osuusmaksua koskevaa sääntöjen määräystä muutetaan tai sääntöjä muuttamatta annetaan uusia osuuksia ja korotuksesta suoritetaan osa rahastokorotuksena ja osa maksullisena korotuksena.
Liittymismaksut
Säännöissä voidaan määrätä, että jäsenen on suoritettava osuuskunnalle liittymismaksu silloin, kun jäsenyys alkaa tai kun jäsenen osuuksien lukumäärää lisätään.
Osuuskunnan liikkeellelähtö voi olla varsin suuri taloudellinen ponnistus. Jos rahaa kerätään osuuskuntaan vain osuuspääomana, myöhemmin mukaan liittyvät pääsevät kohtuuttomasti hyötymään aikaisemmin liittyneiden toiminnasta. Palautuskelvottomalla (ja käytännössä useimmiten myös palautuskelpoisella) liittymismaksulla osuuskunta saa samalla pysyvää omaa pääomaa sisään. Osuuden netto-omaisuus jäsentä kohden voi olla vaikkapa 10.000 euroa, mutta osuusmaksu vain 100 euroa. Liittymismaksulla tasataan tätä eroa. Liittymismaksulla myös katetaan liittymisestä koituvia kuluja.
Liittymismaksu voi olla palautettava tai palautuskelvoton. Yleensä sitä ei palauteta.
Osuusmaksun saa takaisin
Osuusmaksut ovat palautuskelpoisia. Osuusmaksun saa takaisin, kun jäsen eroaa osuuskunnasta tai kun osuuskunta puretaan. Osuuskunnan velkojan suojaksi laissa on kuitenkin määräyksiä siitä, että näin ei ole automaattisesti. Jos osuuspääomat ovat tappiollisella toiminnalla jo syöty, jäsen ei saa osuuspääomaansa takaisin.
Osuusmaksuja ei saa yleensä heti takaisin. Yleensä osuusmaksun saa takaisin eroamista seuraavan tilivuoden jälkeen. Osuuskunnilla on tosin sääntöjen sen salliessa mahdollisuus pikapalautukseen. Silloinkin velkojain suoja on otettava huomioon.
Osuusmaksujen siirto on mahdollinen
Jollei osuuskunnan säännöissä toisin määrätä, osuusmaksut voidaan siirtää jäseneltä toiselle. Tämä tulee kysymykseen esimerkiksi maatilan sukupolvenvaihdoksen yhteydessä.
Itse jäsenyyttä ei voi siirtää, mutta se, jolle osuudet on siirretty, yleensä aina hyväksytään osuuskunnan jäseneksi.
Sijoituksessa on riskinsä
Osuuspääoma on yritystoimintaan tehty riskisijoitus. Osuuskuntien konkurssit ovat harvinaisia, mutta tällaisessa äärimmäisessä tilanteessa jäsen menettää osin tai kokonaan sijoittamansa osuuspääoman.
Kohtuullinen osuuspääoman korko
Osuuspääoma ei ole ilmainen tuotannontekijä osuuskunnalle, vaan sille kuuluu maksaa korvaus. Kohtuullinen osuuspääoman korko on osuustoiminnan periaatteiden mukainen. Pääomalle maksetaan se, mitä pääomalle kuuluu maksaa, ei enempää, mutta ei toisaalta vähempääkään.
Pääomalla tulee olla hinta, jotta voidaan saada oikeat suhteet arvioida toiminnan tehokkuutta ja kannattavuutta. Jos maksetaan vain lopputuotteelle, hyöty ei kohtaannu täysin oikeudenmukaisesti. Korvauksella tulee olla oikea nimi ja kohde.
Kun jäsen sijoittaa huomattaviakin summia osuuskuntaan, jäsenellä saa ja pitääkin olla odotuksia osuuspääoman korkoon. Koron määrää tulee arvioida riskin mukaan.
On mahdollista, että jäsen lainaa rahaa osuuskunnalle, jolloin kyse on vieraan pääoman ehdoin tapahtuvasta lainasta. Tämä on verrattavissa siihen, että osuuskunta lainaa rahaa pankista. Meijerissä kyse voi olla siitä, että esimerkiksi maidon jälkitilin maksua lykätään. Jäsenet voivat näin rahoittaa osuuskuntaansa. Tämä perustuu osuuskunnan ja jäsenen väliseen sopimukseen. Tämän rooli ei ole enää niin merkittävä kuin ennen. Uusissa pienosuuskunnissa tämä voi tulla kyseeseen, kun yritys tarvitsee pääomaa.
Pörssisijoitukset osuuskuntataustaiseen yritykseen
Osuuskunnat ovat pääomien saamiseksi yhtiöittäneet toimintojaan ja vieneet yhtiöitään pörssiin. Näin osuuskunnat voivat olla muiden sijoittajien rinnalla enemmistöomistajia pörssinoteeratuissa yrityksissä. Onko osuuskunnan jäsenellä juridinen tai moraalinen velvoite ostaa näiden yritysten vapaasti vaihdettavia osakkeita ja näin sijoittaa ns. omaan yritykseen?
Mitään juridista velvoitetta jäsenellä ei tähän ole. Osakkeisiin sijoittamista on syytä arvioida yleisin perustein eli niin kuin yleensäkin arvioidaan pörssisijoittamista. On tietenkin varsin myönteistä, että ”oman” yhtiön osakkeisiin kohdistuu kysyntää ja osuuskuntaa lähellä olevalla yrityksellä on mahdollisuus kerätä pääomaa markkinoilta ja täyttää tehtävänsä kaikkien pörssiyrityksen osakkeenomistajien yhteiseksi hyödyksi.
Seuraava luku: 8. Osuuskunnan hallinnointi on jäsenten asia »
Sisällys
- Katso ja näe – kiinnostu omista asioistasi
- Osuuskunta on yritys ja ihmisten yhteisö
- Osuuskunnan hyödyt montaa kautta
- Osuuskunnan jäsenyyttä tulee hakea
- Omaan osuuskuntaan on syytä tutustua
- Sitoutuminen, yhteishenki ja arvot kuuluvat osuustoimintaan
- Jäsenten tulee huolehtia osuuskunnan pääoman riittävyydestä
- Osuuskunnan hallinnointi kuuluu jäsenille
- Valmiudet osuuskunnan hallintohenkilöksi
- Osuuskunnasta eroaminen, erottaminen ja osuusmaksun palautus
- Osuuskunnan jäsenen verotus