Omaan osuuskuntaan on syytä tutustua

Osuuskunta – Pieni voima suureksi. Käsikirja osuuskunnan jäsenelle
Teksti: Sami Karhu

5. Omaan osuuskuntaan on syytä tutustua

On hyvä tietää, missä on mukana. Jäsenen on syytä tutustua omaan osuuskuntaan ja sen juridiseen pohjaan sekä osuustoiminnan arvomaailmaan. Kun tietää missä on mukana ja toimii aktiivisesti oman osuuskunnan kanssa, siitä tulee paitsi taloudellista myös sisällöllistä arvoa omaan elämään.

Osuuskuntalaki juridinen pohja

Pellervon erillisjulkaisuun osuuskuntalaista.

Yritystoiminta on varsin säädeltyä. Sen pohjana on paitsi yhteisöoikeuslainsäädäntö, myös vero-, ympäristö-, tilintarkastus- ja työlainsäädäntöä sekä lupamenettelyjä. Tämä tarkoittaa laajaa kirjoa lainsäädäntöä, jonka yrityksen johdon on hallittava.

Suurinta osaa lainsäädännöstä sovelletaan yrityksiin niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta. Esimerkiksi kirjanpito- ja tilintarkastuslakia sovelletaan kaikkiin yritysmuotoihin.

Yritykset ovat oikeushenkilöitä. Niitä varten on säädetty omat lakinsa, yhteisölait. Perusyhteisölakeja ovat osakeyhtiölaki, osuuskuntalaki ja laki avoimista ja kommandiittiyhtiöistä. Näiden lisäksi on joukko erityisyhteisölakeja kuten asunto-osakeyhtiölaki, vakuutusyhtiölaki ja osuuspankkilaki.

Yhteisölain tarkoitus on määrittää oikeushenkilöä koskevat pelisäännöt eli oikeushenkilön perustaminen, toiminta ja purkaminen.

Osuuskuntalain tarkoitus on määrittää se, mikä on osuuskunta. Osuuskuntalaki on kirjoitettu selkeällä kielellä. Siihen kannattaa tutustua, koska siitä selviää paljon.

Osuuspankkilaki on tavallaan kirjoitettu täydentämään osuuskuntalakia pankkitoiminnan osalta. Osuuspankkitoiminnassa on huomioitava molemmat lait.

Vakuutusyhtiölaki on osuuskuntalakiin nähden itsenäinen laki. Siinä ei viitata osuuskuntalakiin. Keskinäisen vakuutusyhtiön idea on toimia kuitenkin osuustoiminnallisesti eli se on vakuutuksenottajien omistama ja hallinnoima.

Osuustoiminnan käytössä on myös eurooppaosuuskuntalaki. Se antaa Euroopan unionin sisällä mahdollisuuden järjestää osuuskuntarakenteita yli valtiorajojen.

Asunto-osakeyhtiölaki on lähellä osuuskuntalakia, sillä perusajatus on pitkälti sama: osakkaat hallinnoivat asuntojansa samaan tapaan kuin jäsenet osuuskunnassa käyttävät sen palveluita ja hallinnoivat osuuskuntaansa.

Osuuskunnan sääntöihin tulee tutustua

Yhteisölaki on aina kirjoitettu yleiseen muotoon. Käytännössä yritys tarvitsee lain pohjalta laaditut alemmanasteiset pelisäännöt. Niinpä kaikissa yhteisölaeissa säädetään, että yrityksellä tulee olla säännöt tai yhtiöjärjestys.

Osuuskunnalla tulee olla säännöt. Sääntöjen laatimiseen on lain valtuutus ja velvoite. Osuuskuntalaissa ei ole kuin muutamia ehdottomia ja pakottavia määräyksiä osuuskunnalle. Osuuskunnan säännöissä voidaan määrätä paljosta. Toisaalta voidaan tyytyä siihen, mitä laissa sanotaan. Tämä ei kuitenkaan aina riitä. Siksi sääntöihin voidaan kirjoittaan yksityiskohtaisempia määräyksiä osuuskunnan toiminnasta – sellaisia, jotka poikkeavat lain olettamasäännöksistä. Poikkeaminen voi tapahtua vain lain sisällön puitteissa. Osuuskuntalaki ilmaisee tämän usein lauseella ”säännöissä voidaan kuitenkin määrätä”.

Säännöt on syytä lukea erityisen tarkkaan, sillä niitä on noudatettava, vaikka niihin ei olisi tutustunutkaan.

Tutustuminen ja yhteydenpito omaan osuuskuntaan

Osuuskunnan hyöty jäsenelle syntyy jatkuvassa kanssakäymisessä. Jäsenen säännöllinen asiointi ja palvelujen käyttö on kaiken yhteydenpidon perusta.

Osuuskuntaan kannattaa perehtyä muutoinkin. Osuuskunnan esitteet, nettisivut, historiat ja historiikit saattavat antaa paljonkin lisävalaistusta yrityksestä. Osuuskunnalla on myös hallintohenkilöt, joista joku voi asua vaikka naapurissa. Parhaimmillaan jäsen huomaa nopeastikin, että osuuskunta on enemmän kuin yritys.

Lisäksi jäsen voi osallistua osuuskunnan kokoukseen, joka on yrityksen ylin päätöksentekijä. Jos osuuskunnassa on osuuskuntakokouksen sijaan edustajisto, hän voi osallistua edustajiston vaaleihin.

Edustajiston, hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet ovat suora linkki osuuskunnan päätöksentekoon. Heihin voi ja tulee ottaa yhteyttä, kun haluaa kysyä osuuskunnan asioista ja kertoa oman näkemyksen osuuskunnan kehittämisen suunnasta.

Osuuskunnan säännöistä ja vuosikertomuksista löytyy osuuskunnan juridinen pohja, toiminnalliset tavoitteet, taloudellinen tulos ja tulevaisuuden näkymät.

Osuuskunnat lähettävät myös jäsenpostia, joka kertoo osuuskunnan toiminnasta. Jäseniä informoidaan erityisesti osuuskunnan kokouksista, edustajiston vaaleista, tarvittavilta osin hallinnon päätöksistä, osuuskunnan palveluista ja niiden kehittämisestä.

Osuuskuntien usein varsin korkeatasoisissa julkaisuissa on tietoa osuuskunnan toiminnasta ja sen tarjoamista palveluista. Niissä on myös jäsenten tietoja, taitoja ja kansalaisvalmiuksia kehittäviä artikkeleita.

Sähköinen tiedonvälitys on tullut osuuskunnille tarpeeseen. Osuuskuntien verkkosivuilta löytyy usein varsin kattavasti tietoa osuuskunnan toiminnasta. Monenlaiset modernit mobiilipalvelut ovat käytössä, ja uusia kehitellään kaiken aikaa.

Osuuskunnat tarjoavat jäsenilleen myös seminaareja, kerhotoimintaa, juhlia sekä muuta oppimista ja yhdessäoloa.

Osuuskunnat julkaisevat paljon historioitaan. Ne antavat kaikille mukana oleville tietoa yrityksen kehityspolusta nykyään usein jo monen sukupolven yli. Niiden avulla saa tietoa myös koko toimialan, oman elinkeinon, paikkakunnan ja jopa laajemminkin Suomen kehityksestä. Niissä on mahdollista kertoa syvemmin osuuskunnan aatteellisesta tarkoituksesta, joka arkisessa aherruksessa ja asioinnissa saattaa jäädä taka-alalle.

Osuuskunnan talouden tunnuslukuja on syytä ymmärtää

Osuuskunnan talouden tunnuslukuja tulee ymmärtää. Ne ovat saatavissa yrityksen toimintakertomuksesta, tilinpäätöksestä ja taseesta. Näihin tutustuminen on käyttökelpoinen ja nopea tapa perehtyä yrityksen taloudelliseen tilanteeseen. Kun jäsenen intressi yritykseen on suuri, on hyvä tietää tarkastikin se, missä yritys taloudellisesti menee.

Seuraava luku: 6. Sitoutuminen, yhteishenki ja arvot kuuluvat osuustoimintaan »