Osuuskunnan hyödyt montaa kautta

Osuuskunta – Pieni voima suureksi. Käsikirja osuuskunnan jäsenelle
Teksti: Sami Karhu

3. Osuuskunnan hyödyt montaa kautta

Osuuskunnan jäsenyyden perusajatus on samaan aikaan omistaa omaa yritystä ja käyttää sen palveluja. Jäsen pääsee hyötymään osuuskunnan palveluista, päättämään osuuskunnan toiminnan suuntaviivoista ja osallistumaan mahdolliseen ylijäämän jakoon. Osuuskunnan suhde jäseneen on moni-ilmeinen: jäsen voi olla osuuskunnan omistaja, sijoittaja, raaka-aineen toimittaja, palvelujen ja tuotteiden ostaja, työntekijä sekä hallintohenkilö. Osuuskunnan jäsen pääsee näin ”paria pykälää pidemmälle” kuin esimerkiksi pelkkänä asiakkaana, raaka-aineen toimittajana tai kanta-asiakkaana.

Osuuskunnan idea on olla mahdollisimman tehokas ja lähtökohtaisesti paras kumppani jäsenen arvostamissa ominaisuuksissa. Sijoitetun pääoman tuotto ei ole osuuskunnassa pääasia vaan jäsenten palvelukyky. Tässä suhteessa osuuskunnan tarkoitus poikkeaa osakeyhtiön tarkoituksesta.

Markkinavoiman parantaminen globalisoituvassa talouselämässä

Osuuskunnan perusajatus on koota pienempi voima suuremmaksi voimaksi. Yksilö on vapailla markkinoilla perin pieni toimija, mutta yhdessä toisten kanssa toimien voima kasvaa. Upea sanonta ”omin voimin, mutta yhdistyneenä” pätee nykyäänkin.

Kuluttajaosuuskunta on asiakkaiden omistama hankinta- ja jakelukanava. Niiden avulla kuluttajat voivat hankkia tavaransa ja palvelunsa hinta-laatu-suhteeltaan edullisesti.

Osuustoiminnalliset pankit tarjoavat jäsenilleen ja keskinäiset vakuutuslaitokset osakkailleen heidän tarvitsemia pankki- ja vakuutuspalveluita.

Tuottajaosuuskunta on maanviljelijän omissa käsissä oleva keräily, jalostus ja markkinointikanava. Osuuskuntien avulla maanviljelijät voivat luoda vastavoimaa monikansallisten yritysten mahdille ja kansainvälistyvän talouden aaltoliikkeille.

Osuustoiminnallisia pienyrityksiä toimii lähes kaikilla toimialoilla tarjoten jäsenilleen yhteisin ponnisteluin toimeentuloa ja työpaikkoja.

On tärkeää, että osuuskunnan jäsenet ymmärtävät sen yhteisen voiman, jonka he muodostavat markkinoilla. Yhteistoiminnasta saa sen markkinavoiman, jota hajallaan toimittaessa ei ole olemassa.

Palvelujen saatavuuden varmistaminen koko Suomessa

Osuuskunnilla on merkittävä rooli siinä, että palveluja on tasa-arvoisesti saatavilla koko Suomessa, myös harvaan asutuilla alueilla. Kauppa-, pankki- ja vakuutuspalvelua saa sielläkin, missä liiketoiminnan kannattavuuden edellytykset eivät ole parhaat. Osuusmeijeri hakee ja markkinoi jäsenensä toimittaman maidon, vaikka erä olisi pienikin. Osuustoiminnallinen lihatalo hakee teuraat kauempaakin. Sähkö- ja puhelinosuuskunnat huolehtivat kansalaisten energia- ja tietoliikennepalveluista ja niiden kohtuullisista hinnoista.

Kilpailun ylläpitäminen kirittämällä yrityksiä

Osuuskunnat pitävät yllä kilpailua ja kirittävät muitakin yrityksiä hyvään suoritukseen. Tuottajaosuuskunnat toimivat samalla jäsenten kontrollivälineenä siitä, mitä markkinat voivat tuotteista kestävästi ja pitkällä aikajänteellä maksaa. Mitä pilaantuvampi tuote, sitä suurempi kysyntä on osuustoiminnallisille ratkaisuille. Kuluttajaosuuskuntien avulla osuuskunnan jäsenet saavat viitteitä kaupan suorituskyvystä ja siitä, millä hinta-laatu-suhteella tavaraa voi kuluttajille toimittaa.

Hinnan, laadun ja palvelun saatavuuden varmistaminen

Osuuskuntien keskeisin hyöty tulee siitä, että niiden tuotteet ja palvelut ovat juuri jäsenten haluamia ja että ne tuotetaan ja myydään jäsenelle kohtuulliseen hintaan.

Osuuskauppa pyrkii olemaan jäsenilleen sijainniltaan ja esillepanoltaan houkutteleva asioida ja hintatasoltaan kilpailukykyinen. Osuustoiminnallinen pankki ja keskinäinen vakuutuslaitos panostavat kilpailukykyisiin rahoituspalveluihin, palvelukykyyn ja luotettavuuteen sekä jäsenten elämänpiirin monipuoliseen asiantuntemukseen.

Tuottajaosuuskunta, esimerkiksi osuusmeijeri, on markkinakanava, joka pyrkii maksamaan maidontuottajille parhaan hinnan, mihin markkinat ja yrityksen tehokkuus antavat pitkäjänteisesti mahdollisuuden. Osuuskunta rakentaa varmaa markkinakanavaa, joka takaa menekin myös vaikeassa markkinatilanteessa.

Osuuskunnan tulee olla mahdollisimman markkinalähtöinen. Sen tehtävä on jalostaa tuote markkinoilla olevaan kysyntään sopivaksi, jotta se kykenee täyttämään jäsenten sille asettaman vaativan tehtävän.

Osuuskuntaa saatetaan arvostella siitä, että sen hintataso ei ole edullisin tai että se ei maksa riittävän hyvää hintaa jäsenten sille toimittamasta raaka-aineesta.

Mitä kilpaillummat markkinat ovat, sitä pienemmät ovat hintaerot. Kun kaikki yritykset pyrkivät tällaisessa tilanteessa parhaaseen operatiiviseen tehokkuuteen, hintaerot muodostuvat kapeiksi. Siksi osuuskunta ei voi olla joka tilanteessa edullisin ostopaikka tai paras maksaja raaka-aineesta. Osuuskunta pyrkii pitkällä aikavälillä jäsenille parhaaseen hintatasoon.

Osuuskunnassa kukaan ei vedä välistä. Raaka-aineentoimittaja tai kuluttaja ei joudu yksioikoisesti maksumieheksi, jos markkinoilla on pulmia.

Kun osuuskunta menestyy, se jakaa taloudellista hyvää jäsenilleen palvelujen käytön suhteessa. Tämä merkitsee, että hyöty koituu niiden hyväksi, joiden työn ja toiminnan tuloksena se on saavutettu.

Elinkeinon kehittäminen

Osuuskunnat hakevat sellaista yrityskokoa ja liiketoiminnan volyymiä, että ne kykenevät täyttämään pitkäjänteisesti jäsenten odotukset. Osuuskunta pyrkii olemaan hyvä kumppani jäsenilleen myös sukupolvien yli.

Tuottajaosuuskunnat kantavat erityistä huolta jäsenen elinkeinon pitkäjänteisestä kehittämisestä. Esimerkiksi osuustoiminnallinen meijeri-, liha- ja metsäteollisuus sekä munapakkaamotoiminta käyttävät merkittäviä voimavaroja siihen, että elinkeinoilla on tulevaisuus.

Bonukset palkitsevat sitoutumisesta

Monet osuuskunnat maksavat sitoutuneille jäsenille bonuksia, joilla palkitaan osuuskunnan palvelujen käytöstä. Hyvin rakennettu bonusjärjestelmä lisää jäsenten asiointia osuuskunnan kanssa ja parantaa näin osuuskunnan toimintaedellytyksiä. Yhteisestä sitoutumisesta hyötyvät kaikki jäsenet.

Tuottajaosuuskunnassa jälkitili on asiallisesti sama kuin bonus. Se maksetaan tuloksellisesta toiminnasta tilikauden aikana.

Bonusjärjestelmä on ollut tavalla tai toisella käytössä osuuskunnissa alusta alkaen. Bonuksethan ovat itse asiassa ylijäämän palautusta. Bonusjärjestelmä sopii hyvin osuustoimintaan, sillä osuuskunnan ydintarkoitus on jakaa hyötyjä osuuskunnan palveluiden käytön suhteessa.

Osuuspääomalle korkoa

Erityisesti suuremmat osuuskunnat maksavat nykyään yleisesti korkoa osuuskuntaan sijoitetulle osuuspääomalle. Koska jäsenten pääomapanokset voivat vaihdella varsin paljon, on kohtuullista, että osuuskunnan toiminnalle välttämättömästä osuuspääomasta maksetaan korvaus osuuspääoman koron muodossa. Vaikka pääoman tuotto ei ole osuuskunnan pääasia, korot ovat yleensä kilpailukykyisiä monien muiden sijoitusmuotojen tuottojen kanssa.

Osuuskunnat saattavat tarjota jäsenilleen myös muita sijoitusmahdollisuuksia.

Osuuskuntien enemmistöomistamat pörssiyritykset tarjoavat tuottotasoltaan varteenotettavan sijoitusvaihtoehdon. Sijoittamalla niihin tulee samalla edistäneeksi osuuskuntaryhmän menestystä kokonaisuudessaan ja sitä kautta omaa taloutta ja elinkeinoa.

Raha jää pyörimään omalle paikkakunnalle, omaan maakuntaan ja Suomeen

Maailmanlaajuisesti toimivassa markkinataloudessa yritystoiminnan yhteiskunnalliset vaikutukset ovat jatkuvan tarkkailun alla. Yrityksille asetetaan vaatimus hyvästä yrityskansalaisuudesta.

Osuustoimintaan tämä on rakennettu sisään jo alkumetreillä. Osuustoiminnan paikallisuus, suomalaisuus, sen myönteinen vaikutus maan aluetalouksiin sekä osuustoiminnallisten yritysten pyrkimys tasapainoiseen ja oikeudenmukaiseen sidosryhmien kohteluun ovat myönteisellä tavalla korostumassa. Osuuskunnissa pyörivä raha jää vireyttämään oman elämänpiirin elinvoimaa. Osuustoiminta on vastuullista suomalaista omistajuutta.