Sitoutuminen, yhteishenki ja arvot kuuluvat osuustoimintaan

Osuuskunta – Pieni voima suureksi. Käsikirja osuuskunnan jäsenelle
Teksti: Sami Karhu

6. Sitoutuminen, yhteishenki ja arvot kuuluvat osuustoimintaan

Osuustoiminnan ideaan kuuluvat oikea sitoutuminen, eteenpäin vievä yhteishenki ja yhteistä perustaa luova arvopohja. Osuustoiminnassa pitää asenteen olla kohdallaan.

Sitoutuminen kuuluu asiaan

Jäsenen vastuuseen kuuluu, että hän käyttää osuuskunnan palveluja ja noudattaa osuuskunnan sääntöjä. Palvelujen käyttö ei ole läheskään kaikissa osuuskunnissa ehdoton velvollisuus, mutta jäsenuskollisuus kuuluu osuustoiminnan ideaan. Sillä jos jäsenet eivät käytä osuuskunnan palveluja, osuuskuntaa ei myöskään tarvita.

Sitoutuminen ei tarkoita sellaista sokeaa jäsenuskollisuutta, että kaikissa tilanteissa kyselemättä ollaan osuuskunnan toiminnassa mukana. Se tarkoittaa sitä, että omassa yrityksessä ollaan mukana paitsi hyvinä päivinä myös vääjäämättä joskus koittavina huonompina päivinä. Kun toiminta ei vastaa jäsenten odotuksia, sitoutumiseen kuuluu, että tuetaan tervehdyttämistoimenpiteitä ja tarvittaessa osallistutaan muutoinkin aktiivisesti yrityksen toiminnan saattamiseen jäsenistöä tyydyttävään kuntoon.

Esimerkki: Tuottajaosuuskuntien jäsenhyödyt

Omaan osuuskuntaan sitoutumisen vaatimus edellyttää, että osuuskunnalla on tarjottavana jäsenelle taloudellista hyötyä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että esimerkiksi tuottaja-osuuskunnan pitäisi pystyä joka kuukausi maksamaan jäseneltä vastaanottamistaan tuotteista kilpailijoita paremman hinnan. Jäsenen on voitava edellyttää, että

osuuskunta pystyy pitkällä tähtäimellä tarjoamaan jäsenelle hänen osuuskunnalle toimittamistaan tuotteista kilpailukykyisen hinnan

turvaamaan sen, että jäsen saa kaikissa olosuhteissa tuottamansa raaka-aineen myydyksi.

On koko ajan muistettava, mitä osuuskunnan jäsenelle tarkoittaa se, että osuustoiminnalla on suomalaisessa elinkeinoelämässä erittäin suuri merkitys ja vahva asema. Se on yksi oleellinen syy siihen, että tuottajaosuuskunta kykenee maksamaan jäsenelle hänen osuuskunnalle toimittamistaan tuotteista kilpailukykyisen hinnan ja että kauppa- ja palveluosuuskunnat pystyvät tarjoamaan jäsenelle tavaroita ja palveluita niin ikään kilpailukykyiseen hintaan.

Mikäli Suomessa ei olisi tätä jäsenomisteista, osuuskunta-muotoista elinkeino- ja yritystoimintaa, on itsestään selvää, että maksimaalista pääoman tuottoa tavoittelevat osakeyhtiömuotoiset yritykset maksaisivat tuottajille mahdollisimman alhaista hintaa ja myisivät tuotteita ja palveluksia mahdollisimman korkeaan hintaan. Niille tällainen toiminta on luonteenomaista, eikä mitenkään lain vastaista tai muutoin tuomittavaa. Osakeyhtiölain mukaanhan osakeyhtiön ”toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille”. Tämän päämäärän toteuttamiseksi on aina pyrittävä esimerkiksi siihen, että yhtiölle hankittavasta raaka-aineesta maksetaan mahdollisimman vähän.

Ilman osuuskuntamuotoisen voimakkaan yritystoiminnan tuomaa kilpailua, monien ihmisten taloudellinen asema ja turvallisuus olisivat nykyistä paljon heikommat. Useiden sukupolvien työn tuloksena luotu vahva suomalainen osuustoiminta on kyennyt osaltaan estämään toistumasta esimerkiksi 1930-luvulla valitettavan yleiset tilanteet, jolloin isännän velkaantuminen kauppiaalle vei talon vasaran alle. Kilpailukykyisen hinnan maksaminen ja kilpailukykyisten palvelujen tuottaminen pitkällä tähtäimellä edellyttää sitä, että osoittamalla uskollisuutta omaa osuuskuntaa kohtaan olemme turvaamassa sen, että osuustoiminta kilpailevana vaihtoehtona säilyy vahvana myös tulevaisuudessa.

Sitoutuminen ei ole vain velvollisuuksia. Asia on myös toisin päin. Jäsenellä on oikeus käyttää yrityksensä palveluita ja oikeus osallistua sen päätöksentekoon. Usein osuuskunta tarjoaa jäsenilleen rahan arvoista koulutusta. Jäsenellä on myös oikeus osuuskunnan tuottamaan tulokseen, jota osuuskunnassa kutsutaan ylijäämäksi.

Jäsen ei ole henkilökohtaisessa vastuussa osuuskunnan taloudellisista sitoumuksista. Jäsen kyllä vastaa osuuskunnan velvoitteista sijoittamallaan riskipääomalla, jonka määrä vaihtelee melkoisesti eri osuuskunnissa.

Osuustoiminnan arvot ja periaatteet luovat kestävän perustan

Osuustoiminnan neuvottelukunnan Osuustoiminnan arvot ja periaatteet 2000-luvulle julkaisuun

Osuustoiminnan perustana ovat kansainvälisesti tunnustetut arvot ja periaatteet. Perustana olevia arvoja ovat omatoimisuus, omavastuisuus, demokratia, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus, rehellisyys, avoimuus, yhteiskunnallinen vastuu ja muista ihmisistä välittäminen.

Osuustoiminnan periaatteet taas ovat suuntaviittoja arvojen toteuttamiseksi käytännössä. Näitä ovat vapaaehtoinen jäsenyys, demokraattinen jäsenhallinto, jäsenten taloudellinen osallistuminen, itsenäisyys ja riippumattomuus, koulutus, oppiminen ja viestintä, osuuskuntien keskinäinen yhteistyö ja vastuu toimintaympäristöstä.

Yhteiskunnallinen tilanne, osuuskunnan toimiala ja senhetkinen markkinatilanne vaikuttavat siihen, minkälainen käytännön tulkinta arvopohjasta ja periaatteista osuustoiminnassa tehdään.

Osuustoiminnan arvopohja on otettu huomioon osuuskuntalakia säädettäessä. Toimimalla osuuskuntalain puitteissa ja omaksumalla osuustoiminnan perusidean, osuuskunnalle on mahdollista löytää omaperäiset menestystekijät ja kilpailuedut.

Osuustoiminnan periaatteet viestivät ihmiskasvoisesta yritystoiminnasta. Ne viestivät myös jäsenen monipuolisesta suhteesta osuuskuntaan. Ne viestivät yhdessä yrittämisestä. Osuuskunnassa täytyy tulla toimeen ihmisten kanssa. Kyse on yhteispelistä.

Osuuskunta on yritys muiden joukossa. Sitä koskevat samat kilpailuolosuhteet kuin muitakin yrityksiä. Voi kuvainnollisesti sanoa, että siksi sen täytyy ulvoa sutena susien joukossa. Ehkä osuuskuntasusi ulvoo osuustoiminnan arvopohjan vuoksi kuitenkin astetta ihmisystävällisemmin. Kenties se voi toimia lauman omatuntona.

Asenne kohdallaan, yhteishenki välttämätöntä

Osuuskuntien toiminnan mittakaava ja taloudelliset vastuut ovat suuret. Onnistumisilla ja epäonnistumisilla on laajat vaikutukset. Osuustoiminta vaatii jäsenistöltä kypsää harkintaa ja rakentavaa asennetta – kuten minkä tahansa yrityksen omistaminen. Erityisesti osuuskunnan hallinnossa toimivan on tunnettava vastuunsa ja tarkoin perehdyttävä työhönsä.

Yrityksellä ei ole saavutettua etua. Olemassaolon oikeutus on hankittava markkinoilta jatkuvasti. Yritystoiminta on eri asia kuin esimerkiksi etujärjestötoiminta. Yrityksen pitää tuottaa sellaiset palvelut ja tuotteet, että niitä halutaan markkinoilla sellaiseen hintaan, jolla niitä on mielekästä tuottaa. Kilpailijat ovat niitä samalla liiketoiminta-alueella toimivia yrityksiä, jotka tarjoavat ostajille samantyyppisiä tuotteita kuin oma yritys. Paras tapa hoitaa omat asiat on pitää tuotteet ja palvelut markkinoilla haluttavana.

Yritystoiminta poikkeaa yhdistystoiminnasta erityisesti siinä, että yhdistyksen toiminnassa saattaa olla vireämpiä ja vähemmän vireitä aikoja. Joskus yhdistys voi jopa uinua aikansa ja aktivoitua uudelleen. Yritystoiminnassa uinuminen merkitsee yrityksen suorituskyvyn laskua ja todellisena vaarana on vararikko.

Osuustoiminta on yhteistoimintaa ja se vaatii jäseniltään yhteishenkeä, joka näkyy sanoissa ja teoissa. Tämä on välttämätöntä, sillä osuuskuntalaissa on tehty mahdolliseksi suurenkin jäsenmäärän yhteistoiminta. Siinä on tehty helpoksi niin liittyminen kuin eroaminenkin. Yhtä helppoa ei ole yhteishengen ylläpitäminen. Jokaisella jäsenellä on tässä annettavaa. On vedettävä yhtä köyttä.

Seuraava luku: 7. Jäsenet huolehtivat osuuskunnan pääoman riittävyydestä »