Heikkilän Executive in Residence -tehtävä perustetaan lahjoitusvaroin. Suomi on maailman osuustoiminnallisin maa, ja siksi alan tutkimukseen ja opetukseen sekä yritysten ja yliopiston yhteistyöhön panostaminen on tärkeää, sanovat lahjoittajat.
Uutiset
Food and Forest Development Finland järjesesti tiistaina 21.4. keskustelutilaisuudessa, jossa etsittiin ratkaisuja siihen, miten tukea etelän toimijoita ruokajärjestelmämuutoksessa. Tavoitteena oli löytää mahdollisimman konkreettisia ehdotuksia.
Hallitus antoi 15.4.2021 esityksen yhteisöjen kokouksia koskevien poikkeussäännösten jatkamisesta 30.6.2022. Nykyinen poikkeuslaki on voimassa 30.6.2021 saakka. Hallituksen esityksen mukaisesti yhteisöjen vuosikokoukset voidaan siirtää pidettäväksi viimeistään 30.9.2021. Muutoin ehdotus vastaa sisällöltään voimassa olevaa poikkeuslakia.
Osuustoiminnan isoin haaste on, ettei sitä tunneta riittävästi. Kantar TNS selvitti Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n pyynnöstä 18-30 -vuotiaiden suomalaisten asenteita osuustoimintaa ja yhteisyrittäjyyttä kohtaan. Kävi ilmi, että vain 41 % nuorista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi. Joka neljäs arvelee sen olevan yhdistys ja joka viides veikkaa säätiöksi. Kuitenkin tutkimuksen vastaajat suhtautuivat osuustoimintaan pääosin myönteisesti, kun heille siitä kerrottiin.
Helsingin yliopisto hakee Mikkelin toimipaikkaansa yliopistotutkijaa, jonka alana on kestävä talous ja osuustoiminta.
Finnvera on tehnyt viimeaikoina päivityksiä pk-osuuskuntia koskeviin rahoitustuotteisiin sekä hakumenettelyihin. Olemme koonneet ne tähän ohjeeseen.
Professori (emeritus) Juhani Laurinkarin Kansalaislähtöinen sosiaalipolitiikka kilpailuvaltiossa -teoksen julkistamistilaisuus pidettiin verkossa 26.maaliskuuta. Yhteisötalous on keino turvata kansalaisten taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi. Kyse ei ole vain markkinalähtöisestä toiminnasta vaan siitä, että kaikista kansalaisista tulee pitää huolta. Lähtökohtana on kuitenkin kansalaisten oma aktiivisuus, ei valtio-ohjattu toiminta. Tätä sosiaalipolitiikan teemaa käsittelee Itä-Suomen yliopiston emeritusprofessori Juhani Laurinkari uudessa kirjassaan.
”Me haluamme, että osuustoiminta säilyy suomalaisessa yhtiörakenteessa.” Näin totesi kansanedustaja Juha Sipilä, kun hänen johtamansa kotimaisen omistajuuden ohjelman -työryhmä luovutti raporttinsa elinkeinoministeri Mika Lintilälle keskiviikkona 24.3.2021. Työryhmän tehtävänä oli tunnistaa keinoja vahvistaa, monipuolistaa ja tasa-arvoistaa yritysten suomalaista omistajuutta.
Sustainable Brand Index -selvityksen mukaan Suomen vastuullisin brändi on Valio jo kahdeksatta vuotta putkeen. Vastuullisuuslistauksessa pärjäsivät myös monet muutkin osuustoiminnan brändit – Valion lisäksi kärkipaikkoja pitivät Prisma, Kotimaista ja S-market.
Eduskunnan osuustoimintaryhmä kokoontui webinaariin 9. maaliskuuta keskustelemaan osuustoiminnan opetuksen ja tutkimuksen tilasta Suomessa.
Osuusliike Elannon toimitusjohtaja Väinö Tanner (1881-1966) oli maailman osuustoimintaliikkeen johdossa vuosina 1927-1945. Hän toimi tuolloin Kansainvälisen Osuustoimintaliiton ICA:n puheenjohtajana. Hänen aikanaan määriteltiin ensi kerran kirjalliseen muotoon osuustoiminnan globaali arvopohja ja periaatteet.
Vuorineuvos, suomalaisen ruokaketjun selvitysmies Reijo Karhinen vieraili Pellervon valtuuskunnan iltakoulussa 3. maaliskuuta. Alustuksessaan hän patisteli ruokaketjun jäseniä irti neliraajajarrutuksesta esimerkiksi tiedon jakamisen suhteen. Yhteistyössä voittajia ovat lopulta kaikki.
”Osuustoiminnassa on dna:ssa yritysvastuun edistäminen. Tällä vuosituhannella asianomistajien joukko on alkanut laajentua – yleisemmin on ryhdytty ajattelemaan, että yritysten täytyy tuottaa hyötyä ympäristöönsä,” totesi Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja Heidi Hautala keskustelutilaisuudessa Pellervon jäsenyritysten johdon kanssa. Hänen mukaansa ajattelutapa on muuttumassa joka puolella Eurooppaa. Vapaaehtoisuuteen ei enää uskota, vaan tarvitaan pelikentän tasaamineen vastuullisuuden hyväksi. Esimerkiksi Saksassa
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre tiedotti tehneensä investointipäätöksen uuden biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin. Investoinnin arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Rakennusvaihe kestää noin kaksi ja puoli vuotta, ja tehtaan on määrä valmistua vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä.
Vieraina 9. helmikuuta pidetyssä Pellervon Aamussa olivat toimitusjohtajat Risto Kantola Oulun Seudun Sähköstä ja Gustaf Forsberg LPONetistä.
