Pellervon vuosikokous pidettiin pidettiin torstaina 13. huhtikuuta Helsingin Pasilassa. Tavanomaisten vuosikokousasioiden lisäksi siellä päätettiin mm. sääntöuudistuksesta, jossa merkittävimpiä uudistuksia olivat toimitusjohtajan valinnan siirtyminen valtuuskunnalta hallitukselle ja järjestön nimen päivittyminen Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervoksi. Vuosikokous valitsi myös Pellervon 29-henkiseen valtuuskuntaan kaudelle 2023-2026 seuraavat henkilöt: Uutena valitut: Suvi Honkanen, LähiTapiola-ryhmäJaana Häkkinen, Osuuskunta MaitomaaJuha Kiviniemi, Itikka osuuskuntaMikko Mäkimattila, Metsäliitto
Suomalaisen osuustoiminnan kattojärjestö on vaihtanut virallisen nimensä Osuuskuntien keskusjärjestö Pellervoksi. Historiaan jää Osuustoimintakeskus Pellervo, joka ehti olla käytössä viitisen vuotta. – Uusi nimi kertoo selkeästi, että edustamme kaikkia suomalaisia osuustoimintayrityksiä. Tärkein tavoitteemme on, että tämä jaettuun omistajuuteen perustuva, kestävää yhteistä hyvää tavoitteleva yhtiömuoto huomioidaan yhteiskunnassa yhdenvertaisena muiden kanssa, toteaa Pellervon toimitusjohtaja Mari Kokko. Arjen käyttönimenä
Valtioneuvoston hyväksymän asetusmuutoksen mukaisesti osuuskunnat saavat vihdoin mahdollisuuden samoihin maaseudun rahoitustukiin kuin muut yritysmuodot. Tämä luo mahdollisuuden uuden osuustoiminnan kasvulle maaseudulla.
Metsä Groupin tavoitteena on, että suomalainen metsäomaisuus siirtyy seuraavalle sukupolvelle elinvoimaisempana, monimuotoisempana ja ilmastokestävämpänä kuin se on aikanaan nykyisille omistajille tullut. Uudistava metsätalous tarkoittaa talouskasvun ja luontopääoman vahvistamisen rinnakkaiseloa. Tavoite on merkittävä koko Suomelle, sillä Metsä Groupin emoyhtiön Metsäliitto Osuuskunnan jäsenet omistavat noin puolet Suomen yksityismetsistä.
Valio on jälleen suomalaisten mielestä ykkönen ja S-ryhmä toiseksi vastuullisisin Sustainable Brand Index -vertailussa, joka mittaa kuluttajien käsityksiä brändien vastuullisuudesta. Top kympistä löytyvät myös Prisma ja S-market. Tutkimus tehdään vuosittain Suomessa ja muissa Euroopan maissa.
Ylivieskassa toimivalle Osuuskunta Kototuotteelle on myönnetty Yhteiskunnallinen Yritys -merkin käyttöoikeus osoituksena liiketoiminnallisten ja yhteiskunnallisten tavoitteiden onnistuneesta yhdistämisestä.
Osuuskunta Kototuote tarjoaa monipuolisia palveluita kotona asumisen tueksi eri elämänvaiheissa.
Keski- ja Pohjoispohjanmaalle alueellista elinvoimaa toiminnallaan tavoitteleva osuuskunta tavoittelee osuuksiensa uudeksi kauppapaikaksi Helsingin pörssissä toimivaa First North -listaa. Siitä tulisi tämän markkinaympäristön ensimmäinen osuuskunta.
Atria Suomen yhdessä Solarigo Systems Oy:n kanssa toteuttama aurinkovoimalan laajennus Nurmon tehtaan yhteyteen on otettu käyttöön. Vuonna 2018 käyttöönotetun Atrian ensimmäisen aurinkovoimalan paneeliteho lähes kaksinkertaistuu. Se tuottaa vuodessa noin 4 100 MWh aurinkosähköä, mikä vastaa noin 2100 kerrostaloyksiön vuosikulutusta.
Vastuullisuuden merkitys liiketoiminnassa korostuu jatkuvasti myös pk-yrityksillä. Vastatakseen asiakkaiden tarpeeseen edistää vihreän siirtymän tavoitteitaan, OP tuo markkinoille uusia kestäviä rahoitusratkaisuja – vihreän lainan, sekä kolme erilaisiin tarkoituksiin suunnattua Euroopan investointirahaston EIR-takaustuotetta.
Erityisteemana maaliskuun 2023 Perustaisinko osuuskunnan? -webinaarissa oli luovan alan osuuskuntayrittäjyys, mutta vinkkejä perustamisprosessiin ja osuuskunnan toiminnan alkuvaiheisiin löytyy tallenteesta kaikille osuuskuntaa suunnitteleville.
Kulttuuriosuuskunnan työntekijä pohtii sijaintiaan tulevaisuuden yhteiskunnassa ja kestävässä kehityksessä.
Onko osuuskunnassa työskentely omien arvojen mukaista työtä ja onko kestävä kehitys sisäänrakennettu osuuskunnan toimintamalliin?
Venäjän hyökkäyssodan alkamisesta on kulunut vuosi. Illia Gorokhovsky, COOP Ukrainan puheenjohtaja kertoi ICA:lle sodan vaikutuksista ja kuinka muden maiden osuuskuntaliikkeet voivat jatkaa Ukrainan osuustoimintaliikkeen auttamista.
Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on saavuttanut erinomaiset tulokset saksalaisen Fraunhofer Institute for Microstructure of Materials and Systems (IMWS) -instituutin tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin kattavasti sellutuotannon ympäristöjalanjälkeä. Tutkimuksessa yhtiön Äänekosken biotuotetehdasta verrattiin Euroopan ja Latinalaisen Amerikan sellutehtaiden keskiarvolukuihin.
