Arvoisat vuosikokousedustajat, Kerron Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toiminnasta vuonna 2020. Puhe käsittelee vaikuttamista poliittiseen päätöksentekoon ja hallintoon, lainsäädännön uudistustoimia, osuustoiminnan kehittämistä, yliopistoyhteistyötä ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Tuon esiin Pellervon uudistumista sekä viestinnän tärkeää roolia. Jotain on myös tästä vuodesta, koska sitä on kulunut jo paljon. Lopuksi käyn läpi taloutta, jossa on tavallista enemmän kerrottavaa koronaepidemian vaikutusten
Näkökulma
Osuustoimintablogissamme Pellervon asiantuntijat ja vierailevat kirjoittajat tarkastelevat osuustoimintaa ja osuuskuntia eri näkövinkkeleistä ja tasoilta.
Ilmastokriisistä ja luontokadosta on helppo syyttää kapitalismia. Onhan sen ytimessä pyrkimys jatkuvaan varallisuuden kartuttamiseen ja lähes loputtomaan kasvuun, mikä on johtanut maapallon sen kantokyvyn äärirajoille. Joten syyttää saakin, mutta ratkeaako ongelma, jos kapitalismia ei enää olisi? Mikä talousjärjestelmä sen tilalle voisi tulla, joka olisi luonnon näkökulmasta parempi? Ongelma on syvemmällä. Se on siinä, että ihminen
Pula työvoimasta vaikuttaa myös osuustoimintayrityksiin, jotka työllistävät nyt noin 100 000 ihmistä ennen muuta palveluissa ja teollisuudessa. Osuustoimintakeskus Pellervo ry toivoo maan hallitukselta työperäisen maahanmuuton kasvattamista nykyisestä ja maahantulon hallinnollisten prosessien helpottamista.
Osuustoimintakeskus Pellervo ry:n toivoo maan hallitukselta, että se pohtisi tarkoin keinoja, jolla tärkeitä ilmasto- ja ympäristöasioita voidaan ratkaista sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla. Osuustoimintayritykset toimivat palveluiden ja teollisuuden ytimessä monilla toimialoilla ja niiden toimintakyky on keskeistä koko maan kehitykselle.
Yritystoiminnalta edellytetään yhä voimakkaammin keskittymistä yhteiskunnallisesti merkitykselliseen tekemiseen. Toivotaan, että yritykset ymmärtävät heitä, joihin niiden toiminta vaikuttaa. Paine huomioida ympäröivän maailman odotukset on suuri ja pelkästään lainsäädännön huomioiminen ei tähän aina riitä. Kestävän kehityksen ja yhteiskunnan odotusten huomioiminen ei kuitenkaan ole yritykselle uhka, vaan mahdollisuus. Vaikka osuuskuntamuotoista yritystoimintaa on ollut olemassa jo pitkään, niin näyttäisi
Kymmenen vuoden luottamushenkilöuran aikana olen oppinut, että tärkeintä ei ole täydellinen ääntämys ja vierasperäisten sanojen kirjo vaan ihmisten tunteminen, kontaktien luominen ja asian eteenpäin vieminen järjestöjen ja niissä toimivien ihmisten kautta.
Vaikuttavuusperusteisilla julkisilla hankinnoilla voidaan saavuttaa merkittävää hyötyä koko yhteiskunnalle. Kunnat tekevät vuosittain hankintoja noin 20 miljardilla eurolla. Tämä koskettaa meitä kuntalaisia monin tavoin. Kuntavaalien alla on aiheellista kysyä, miten sinun kunnassasi varmistetaan, että hankinnat tuottavat kuntalaisille parhaan hyödyn. Onko kunnassa hankintastrategia? Onko riittävää osaamista tehdä hankintoja, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa? Jos palvelujen hankintaosaaminen on korkealla tasolla, voidaan parhaimmillaan tuottaa
Näyttäisi siltä, että vihdoin talouden tuulet ovat kääntymässä. On herätty siihen, että voiton maksimointi ei voi olla vastuullisen ja kestävän yrityksen ainoa ja ensisijainen päämäärä. Osuustoimintaliikkeellehän tässä ei ole mitään uutta, samalla reseptillä on menty jo lähes 200 vuotta. Kyse ei ole kuitenkaan vain yritysten tavoitteiden muutostarpeesta vaan laajemmasta talousjärjestelmän uudistamisesta. Vuoden 2008 finanssikriisistä lähtien on alkanut
”Itä-Suomen yliopiston osuustoimintakurssin opiskelijat pohtivat maaliskuussa 2021 kysymystä siitä, kenen kuuluu huolehtia, että nuoret saavat riittävät tiedot osuustoiminnasta. Hämmästyin jälleen nuorten aikuisten suurista valmiuksista ajatella asioita”, kirjoittaa Pellervon toimitusjohtaja Sami Karhu Näkökulma -blogissaan.
Asumisen hinta on yksi Suomen isoimpia haasteita. Pääkaupunkiseudulla se on niin korkea, että moni täyspäiväisesti töissä käyvä joutuu turvautumaan asumistukeen. Esimerkiksi Helsingissä pienituloisimmalla 40 prosentilla asumiseen kuluu lähes kolmasosa tuloista.
I skrivande stund står julen inför dörren och året går så småningom mot sitt slut för att stegvis övergå till ljusare tider igen.
Ilmastokriisi pakottaa yhteiskuntia muuttumaan. Muutos kannattaa aloittaa itse, eikä pakon edessä. Ilmastokriisin torjumiseksi talousjärjestelmän Suomessa, EU:ssa ja koko maailmassa on muututtava. Ympäristö kannattaa huomioida paljon nykyistä paremmin.
Pandemia koettelee nyt yhteiskuntaamme – ihmisiä, työpaikkoja, yrityksiä ja terveydenhuoltojärjestelmäämme. Osuuskunnat näyttäytyvät myllerryksessä vakaina, kestävinä ja sosiaalisesti oikeudenmukaisina korona-ajan vakauttajina. Kyseessä on hyvinvointia luova yritysmuoto, joka antaa mahdollisuuden matalan riskin yrittämiseen erityisesti nyt, kun olosuhteet ovat poikkeuksellisen epävakaat ja vaikeat.
Jäsenyyteni Osuustoimintakeskus Pellervon hallituksessa päättyi joulukuun valtuuskunnan kokoukseen. Reilu vuosikymmen Pellervon hallinnossa, 9 vuotta valtuuskunnassa ja 3 vuotta hallituksessa, on näin jälkikäteen ajatellen kulunut nopeasti ja koen että nyt on omalta osalta aika tehdä tilaa uusille ajatuksille.
Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kirjoitus aloittaa Euroopan Parlamentin suomalaisjäsenten blogisarjan Pellervon verkkosivuilla.
Taustalla on Kilpailu- ja kuluttajaviraston tuore selvitys, jossa ehdotetaan apteekkien yhtiömuodon vapauttamista. Näin olisi mahdollista pienentää asiakkaiden ja yhteiskunnan suuriksi paisuneita lääkekustannuksia sekä parantaa lääkkeiden saatavuutta.
Sivistys ja sivilisaatio tarvitsevat taloudellisen pohjan. Ja toisin päin, ihmisen sivistys talouden pohjana luo vastuullisia yrityskansalaisia, joka edelleen kohottaa sivilisaatiota, kirjoittaa Sami Karhu.
”Suomalaisen omistuksen, yritysten yhteiskuntavastuun ja terävästi toimivan osuustoiminnan ja keskinäisyyden merkitys kirkastuu nyt, kun on tiukempi paikka. On aika pitää järjestelmää pystyssä ja on aika luoda uutta”, sanoo Sami Karhu Pellervon Päivän avauspuheeseensa perustuvassa blogitekstissään.
Valtuuskunnan puheenjohtaja Ilkka Uusitalo: ”Sanna Marinin hallitus jatkaa pääministeri Antti Rinteen hallitusohjelmalla, joka huomioi hyvin osuustoimintamallin. Lähdemme Osuustoimintakeskus Pellervossa siitä, että osuustoimintaa koskevat kirjaukset ja toimenpiteet pätevät myös uuden hallituksen aikana.”
Salla Kettunen Reilu kauppa ry:stä kertoo blogitekstissään osuuskuntien merkityksestä Reilussa kaupassa.