Osuustoiminnan ansiomitaleita ja Gebhard-mitaleita jaettiin Pellervon Päivässä 2022.
Pellervon Päivä 2022 järjestettiin 7.4. Helsingissä Sokos Hotel Triplassa. Tästä löydät päivän esitysmateriaalit. Kokousesitelmä: Venäjän hyökkäyksen talousvaikutukset.Markus Lahtinen, toimitusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTTEsitys pdf-tiedostona Avaus, Kantarin tutkimusjulkistus: Suomalaiset ja osuustoimintaIlkka Uusitalo, Pellervon valtuuskunnan puheenjohtaja Esitys pdf-tiedostona Osuustoiminta strategian ytimeen, näin me sen teimmeAntti Varis, Pohjois-Karjalan Osuuskauppa, talousjohtajaEsitys pdf-tiedostona Menestyjä maailmalta, keskinäisyys vetoaa KanadassaChad Park, Co-Operators, Vice
Koronaviruksen variantit ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan luovat talouteen ja yhteiskuntaan poikkeustilan tuntua. Huoltovarmuuden, kotimaisen omistuksen ja osuustoiminnan merkitys vain korostuvat.
Maaliskuun Pellervon Aamussa keskustelemassa olivat työmarkkinaneuvos Tuija Oivo TEM:istä ja Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen yritysneuvontaa koordinoiva Jarmo Hänninen Pellervosta. Juontajana toimi Maija Hakala. Mikä on yhteiskunnallinen yritys? Miksi se olisi jotakin muuta kuin osuuskunta? Eivätkö kaikki yritykset voi olla yhteiskunnallisia, jos niin haluavat? Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus YYO aloitti toimintansa viime lokakuussa, Sanna Marinin hallituksen puoliväliriihessään myöntämän rahoituksen
Pellervon kolme suurta jäsenosuuskuntaa ovat tehneet kukin tahoillaan merkittävät päätökset ajaa Venäjän-toimintonsa alas Ukrainan kriisin seurauksena. Kaikilla näillä on isot talousvaikutukset myös osuuskuntiin itseensä. Metsä Group teki päätöksen alasajosta torstaina 3. maaliskuuta, SOK perjantaina ja Valio maanantaina 7. maaliskuuta. MetsäGroupilla tuotantolaitoksia oli Venäjällä yksi, Svirin saha, jonka toiminta keskeytettiin. Puunhankinta Venäjällä Svirin sahaa sekä Metsä
Sami Karhu on päättänyt siirtyä sivuun Osuustoimintakeskus Pellervon toimitusjohtajan tehtävistä 1. huhtikuuta alkaen.
Osuustoimintayritysten keskusjärjestö Pellervo tuomitsee jyrkästi Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Kehotamme jäseniämme arvioimaan, miten tämä näkyy heidän toiminnassaan käytännössä. Jokainen käytettävissä oleva keino ukrainalaisten auttamiseksi on nyt hyödynnettävä.
Osuustoimintakeskus Pellervon valtuuskunta kokoontui kevätkokoukseensa etäyhteydellä 3. maaliskuuta. Puheenjohtaja Ilkka Uusitalo avasi kokouksen seuraavin sanoin: Osuustoiminta on kansainvälinen, taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä rauhaa rakentava liike. Osuustoiminta on osa kansalaisyhteiskuntaa, ihmisten välistä yhteistoimintaa yli rajojen; lopulta varsin konkreettinen pyrkimys ja päämäärä rakentaa globaalia kehitystä. Ukrainan sodan kärjistyminen on inhimillinen kriisi ja poliittinen järkytys. Sillä on
Mikä on osuuskunta? Tähän kysymykseen vastaavat nyt sosiaalisen median suositut vaikuttajat, kukin omalla tyylillään. Uudella OsuuskuntaElämää-kampanjalla halutaan herätellä 16-25 -vuotiaita nuoria. Osuustoiminta-aiheista aineistoa julkaistaan sekä TikTokissa, Instagramissa että YouTubessa.
Osuustoiminta on tulevaisuuden menestyskonsepti, sanoo moni. Haasteena vain on, että nuoret ikäluokat tuntevat sitä kehnosti. Tutkimuksen mukaan selvästi alle puolet 18-30 -vuotiaista tunnistaa osuuskunnan yritykseksi.
Helmikuun Pellervon Aamussa Osuuskunta Tradekan toimitusjohtaja Perttu Puro sekä kestävää taloutta ja osuustoimintaa Helsingin yliopistolla tutkiva kauppatieteiden tohtori, yliopistotutkija Taneli Vaskelainen keskustelivat siitä, miten tasapainotella jäsenten parasta ja yhteiskunnallista vastuunkantoa.
Laki väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, asunto-osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista (375/2021) tuli voimaan 8.5.2021 ja on voimassa 30.6.2022 saakka
Uusi vuosi on käynnistynyt kiireisenä: Käymme Pellervossa parhaillaan keskusteluja usean korkeakoulun kanssa osuustoiminnan työelämäprofessuurien perustamiseksi, teemme lausuntoja maan hallituksen selontekoihin muun muassa etäkokouksista, yrittäjyydestä ja kaupan alan tulevaisuudesta, osallistumme lokakuussa aloittaneen Yhteiskunnallisten yrityksien osaamiskeskuksen toimintaan ja tätä sivuavan ESR-rahoituksen hakuun ja valmistelemme 16-25 -vuotiaisiin nuoriin kohdennettua kampanjaa osuustoiminnasta sosiaalisen median suosittujen vaikuttajien kanssa.
Suomalaiset kirjautuvat jatkossa helpommin sähköisiin palveluihin eri tunnusten hallinnoimisen sijasta, kun Suomen markkinoille tuodaan kansallinen digitaalinen tunnistautumispalvelu. Hankekokonaisuuden vetäjäksi on perustettu Suomen Tunnistautumisosuuskunta, joka kutsuu digitaalisen liiketoimintansa edistämisestä kiinnostuneet yritykset kehittämään palvelua yhdessä.
ICA eli Maailman osuustoimintajärjestö on päättänyt aloittaa osuustoiminnan arvojen ja periaatteitten tarkastelun. Työtä ohjaamaan nimettiin 20 hengen asiantuntijakomitea, jonka jäsenistä suomalaisia on peräti kaksi: Johtamisen professori Anu Puusa Itä-Suomen yliopistosta ja Helsingin yliopistosta äskettäin eläköitynyt oikeustieteen dosentti Hagen Henry.
Ajankohtaiswebinaarissa keskustelivat tällä kertaa kahden tuottajaosuuskuntien omistaman suuryrityksen puhemiehet, Atrian hallituksen puheenjohtaja Seppo Paavola ja Valion hallituksen puheenjohtaja Vesa Kaunisto. Kansainvälinen osuustoimintaliitto ICA käynnisti osuustoimintaidentiteetin tarkastelun maailmankongressissaan Soulissa, Etelä-Koreassa joulukuussa. Pitäisikö arvoja päivittää? Edellisen kerran näin tehtiin 30 vuotta sitten. Onko osuustoiminta murroskohdassa, miten se istuu nykyaikaan? Yhteinen näkemys oli, että osuustoiminta tuo turvaa tuottajalle. Ydin on
Osuuskunnan kokouksen tehtävänä on osuuskunnan keskeisimmistä asioista ja tärkeimmistä resursseista päättäminen. Osuuskunnan kokous päättää mm. hallituksen tai mahdollisen hallintoneuvoston jäsenten valinnasta, tuloksen käyttämisestä, sääntöjen muuttamisesta, jäsenten osuusmaksuvelvollisuudesta, osuuskunnan sulautumisesta ja osuuskunnan purkamisesta. Vuosittain järjestettävä varsinainen osuuskunnan kokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta päättää tuloksen (ylijäämän) käyttämisestä päättää vastuuvapauden myöntämisestä
Vesiosuuskuntia käytetään vesihuollon ja mahdollisesti jätevesihuollon järjestämiseen yleensä haja-asutusalueilla. Niiden jäseniä ovat alueella olevien kiinteistöjen omistajat eli vesiosuuskunnan palveluiden käyttäjät.
Alle 18-vuotias voi olla huoltajan suostumuksella osuuskunnan jäsen, mutta hän ei voi olla perustamassa sitä. Hän ei voi myöskään tulla valituksi osuuskunnan hallitukseen.
Osuustoiminta ei ole toimialasidonnaista, vaan sopii kaikkialle, missä voimien yhdistämisellä päästään parempaan lopputulokseen kuin yksin toimittaessa. Niinpä osuuskuntia toimii eri toimialoilla sekä kaupungeissa että maaseudulla.
